Biopolymeerien käyttö vesienpuhdistuksessa ja ravinteiden kierrätyksessä
Leppämäki, Aleksi (2019)
Leppämäki, Aleksi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913236
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää biopolymeerin käyttömahdollisuutta vesienpuhdistuksessa, saostuskemikaalina, liukoiselle fosforille ja toisena tavoitteena oli selvittää biopolymeerin saostustoiminnasta syntyneen sedimentin eli lietteen kykyä toimia lannoitteena kasveille. Lannoitetutkimuksessa oli myös tavoitteena tutkia, että estääkö liete kasvien kasvua vai hyötyvätkö kasvit lietteestä kasvullisesti. Tutkimuksessa käytetty biopolymeeri oli tanniini, jonka Suomen Ympäristökeskus valitsi laboratoriotestien avulla.
Opinnäytetyön tutkimus oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin tutki-musasema kosteikolle Tarvaalaan Saarijärvelle, jossa tutkittiin biopolymeerin toimimista saostuskemikaalina. Tutkimusasema koostui uppopumpusta, sekoituslaatikoista, letku-pumpusta, laskeutusaltaasta ja pintapuomista. Tutkimuksen aikana otettiin vesinäytteitä tulevasta ja lähtevästä vedestä. Tutkimuksessa tehtiin 10 koeajoa biopolymeerillä. Koe-ajot kestivät ajallisesti 6-8 tuntia ja viimeiset koeajot olivat yli 24 tuntia.
Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin biopolymeerin toiminnasta syntyneen lietteen lannoitusmahdollisuuksia. Kasvatuskoe toteutettiin standardin SFS EN 16086.1:2012 ja VTT:n Kompostin kypsyystestin: Fytotoksisuus/Kasvitesti -menetelmäohjeiden mukaisesti. Kasvitesti tehtiin kolmella kasvilla: kiinankaalilla, krassilla ja rairuoholla. Kasvitestissä selvitettiin myös kasvualustojen pH-arvot ja sähköjohtokyvyt kokeen alussa ja lopussa. Kasvitesti kesti 2 viikkoa. Biopolymeerilietettä lähetettiin myös viljavuuspalveluun.
Ensimmäinen vaihe antoi hyviä tuloksia, sillä lietettä muodostui ja biopolymeerillä oli parantavia vaikutuksia mm. liuenneen fosforin osalta. Biopolymeeriliuoksella oli myös heikentäviä tuloksia mm. typen osalta. Kasvitestin tulosten mukaan itävyys ja kasvuindeksi olivat keskiarvollisesti onnistuneita. Eniten biopolymeerilietteestä hyötyi rairuoho.
Opinnäytetyön tutkimus oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin tutki-musasema kosteikolle Tarvaalaan Saarijärvelle, jossa tutkittiin biopolymeerin toimimista saostuskemikaalina. Tutkimusasema koostui uppopumpusta, sekoituslaatikoista, letku-pumpusta, laskeutusaltaasta ja pintapuomista. Tutkimuksen aikana otettiin vesinäytteitä tulevasta ja lähtevästä vedestä. Tutkimuksessa tehtiin 10 koeajoa biopolymeerillä. Koe-ajot kestivät ajallisesti 6-8 tuntia ja viimeiset koeajot olivat yli 24 tuntia.
Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin biopolymeerin toiminnasta syntyneen lietteen lannoitusmahdollisuuksia. Kasvatuskoe toteutettiin standardin SFS EN 16086.1:2012 ja VTT:n Kompostin kypsyystestin: Fytotoksisuus/Kasvitesti -menetelmäohjeiden mukaisesti. Kasvitesti tehtiin kolmella kasvilla: kiinankaalilla, krassilla ja rairuoholla. Kasvitestissä selvitettiin myös kasvualustojen pH-arvot ja sähköjohtokyvyt kokeen alussa ja lopussa. Kasvitesti kesti 2 viikkoa. Biopolymeerilietettä lähetettiin myös viljavuuspalveluun.
Ensimmäinen vaihe antoi hyviä tuloksia, sillä lietettä muodostui ja biopolymeerillä oli parantavia vaikutuksia mm. liuenneen fosforin osalta. Biopolymeeriliuoksella oli myös heikentäviä tuloksia mm. typen osalta. Kasvitestin tulosten mukaan itävyys ja kasvuindeksi olivat keskiarvollisesti onnistuneita. Eniten biopolymeerilietteestä hyötyi rairuoho.