Koulutuksen rooli Loimaalaisten vientiyritysten työvoiman saatavuudessa

Abstract

Myönteinen talouskehitys ja väestön ikääntyminen johtavat pulaan osaavasta työvoimasta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millä ammattinimikkeillä on vaikein löytää osaavaa työvoimaa Loimaan vientiyrityksissä ja millaisilla koulutusmahdollisuuksilla tätä ongelmaa pystyttäisiin helpottamaan. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Loimaan kaupungin yrityspalvelut.

Tietoperustassa käsiteltiin työvoimaa ja koulutuskenttää. Lisäksi tarkasteltiin, millaisia lisäkoulutuksia on olemassa. Opinnäytetyötä varten toteutettiin haastattelu, jonka haastattelupatteristo perustui Turun kauppakamarin teeseihin osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Työvoiman saatavuusongelmaa lähestyttiin koulutusnäkökulmasta. Haastattelututkimuksen perusteella haluttiin selvittää Loimaan vientiyritysten kanta osaavan työvoiman saatavuuteen ja keinoihin, joilla pystyttäisiin vastaamaan mahdolliseen saatavuusongelmaan. Haastattelussa selvitettiin myös, millaisia kasvun tavoitteita yrityksillä on, sekä onko kasvulle olemassa esteitä. Haastattelut toteutettiin yhdeksässä Loimaan vientiyrityksessä henkilökohtaisina haastatteluina helmi-maaliskuussa 2019. Haastatteluun vastanneet henkilöt olivat yritysten henkilöstöstä vastaavia henkilöitä.

Haastattelun tuloksia käsiteltiin anonyymeinä. Haastattelun perusteella haastavimmiksi ammattinimikkeiksi osaavan työvoiman löytämiseksi nousivat hitsaaja, koneistaja sekä lattia-alan ammattilaiset. Korkeakoulutettujen asiantuntijoiden vähyys, ja erityisesti diplomi-insinööritaustaisen työvoiman saaminen, koettiin esteenä yrityksen kasvulle.

Jotta vientiyritysten olisi tulevaisuudessa mahdollista taata osaavan työvoiman saanti, olisi koulutusorganisaatioiden hyvä pohtia esimerkiksi koneistajan ja hitsaajan koulutuksen imuun ja sen mielenkiintoisuuteen liittyviä seikkoja. Haastattelun perusteella vientiyrityksillä on koulutustarpeita, joihin kaivataan kohdennettua opetusta. Esimerkki yrityskohtaisesta koulutustarpeesta oli koneistus- tai hitsausopetus. Haastattelussa selvisi myös, että koneistuskoulutuksen oppimisen taso pitäisi nostaa paremmalle tasolle vastaamaan yritysten tarvetta. Oppisopimuksen käyttö saattaisi lisääntyä yrityksissä, jos ehdotettu palkkaporrasmalli otettaisiin käyttöön. Haastateltujen yritysten tietoisuus rekrytointikoulutuksista ei ollut riittävää, joten tietoisuutta rekrytointikoulutuksista pitäisi lisätä.

Positive economic development and aging population will lead to shortage of skilled labour. The aim of this thesis was to find out which professional titles are the hardest to find skilled workforce to in Loimaa's export companies and which training opportunities could help to alleviate this problem. The thesis was commissioned by Loimaa Business Service.

The knowledge base covered the workforce and the training field, moreover additional training was reviewed. An interview was conducted for the thesis, based on the theses of the Turku Chamber of Commerce, to improve the availability of skilled workforce. The availability of labour problem was approached from training perspective. On the basis of the interview survey the intention was to find out the position of Loimaa's export companies in the availability of skilled labour and also the means to respond to any availability problem. The interview also examined what growth targets companies have and whether there are obstacles to growth. The interviews were carried out in nine Loimaa export companies as personal interviews in Loimaa in February-March 2019. The respondents were, persons responsible for corporate personnel.

The results of the interview were treated anonymous. According to the interview the most challenging professional names for finding skilled workforce were welder, mechanic and flooring professionals. Finding higher education experts, in particular Master of Science in Engineering, was seen as an obstacle to the growth of the company.

In order for export companies to be able to secure skilled workforce in the future it would be a good idea for training organizations to consider issues such as the attraction and interest of machinist and welder training. Based on the interview export companies have training needs that require targeted teaching. An example of a company-specific training need was machining or welding training. The interview also revealed that the level of learning in machinist training should be raised to a higher level to meet the needs of businesses. The use of a learning agreement could increase in companies if the proposed payroll model was introduced. The awareness of recruitment training for in the interviewed companies was not sufficient and should be increased.