Miten Machine Learning ymmärretään informaation hallintaan erikoistuneessa organisaatiossa? Case X Oyj
Vallivaara, Priitta (2019)
Vallivaara, Priitta
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314180
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314180
Tiivistelmä
Insinöörityö käsittelee informaatiohallinnan asiantuntijoiden tietoja, taitoja, valmiuksia ja kiinnostusta koneoppimisesta. Opinnäytetyö toteutettiin suomalaiselle informaation hallintaan erikoistuneelle yritykselle vuoden 2019 aikana.
Tutkimuksessa kartoitettiin strukturoidun kyselytutkimuksen avulla informaatiohallinnan asiantuntijoiden omaa arviota koneoppimisen ymmärtämisestä sekä tietoja ja taitoja koneoppimisen taustalla vaikuttavista menetelmistä, ohjelmointikielistä sekä matematiikasta.
Insinöörityön teoreettinen viitekehys toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, joka muodostui lähdekirjallisuudesta sekä aikaisemmista tutkimuksista. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin tekoälyä, koneoppimista, koneoppimisen eri kategorioita, ohjattua oppimista ja ohjaamatonta oppimista sekä syväoppimista.
Insinöörityön aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla kohdeyrityksessä työskenteleviltä informaatiohallinnan asiantuntijoilta maaliskuussa 2019. Kyselylomake lähetettiin 82 henkilölle, joista vastaus saatiin 43 henkilöltä. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 52,5 %. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä määrällisen tutkimuksen analyysimenetelmiä. Tuloksia on kuvailtu insinöörityössä sanallisesti sekä havainnollistavin kuvioin.
Tulosten perusteella suurin osa asiantuntijoista arvioi ymmärtävänsä koneoppimista hieman. Tuloksista havaittiin, että asiantuntijoiden valmiudet koneoppimisesta ovat kuitenkin melko hyvät. Kyselyyn osallistuneet arvioivat osaamisensa erityisesti matematiikasta sekä ohjelmointikielistä kohtalaisen hyviksi. Lisäksi aihealueena koneoppiminen koettiin kiinnostavaksi, ja erityisesti työmahdollisuudet tulevaisuudessa koneoppimisen parissa kiinnostivat suurinta osaa kyselyyn vastanneista. Tutkimuksen avulla saatujen tulosten perusteella kohdeyritykselle on muodostettu kehitysehdotuksia, joita voidaan hyödyntää kohdeyrityksen sisäisen toiminnan kehittämisessä.
Tutkimuksessa kartoitettiin strukturoidun kyselytutkimuksen avulla informaatiohallinnan asiantuntijoiden omaa arviota koneoppimisen ymmärtämisestä sekä tietoja ja taitoja koneoppimisen taustalla vaikuttavista menetelmistä, ohjelmointikielistä sekä matematiikasta.
Insinöörityön teoreettinen viitekehys toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, joka muodostui lähdekirjallisuudesta sekä aikaisemmista tutkimuksista. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin tekoälyä, koneoppimista, koneoppimisen eri kategorioita, ohjattua oppimista ja ohjaamatonta oppimista sekä syväoppimista.
Insinöörityön aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla kohdeyrityksessä työskenteleviltä informaatiohallinnan asiantuntijoilta maaliskuussa 2019. Kyselylomake lähetettiin 82 henkilölle, joista vastaus saatiin 43 henkilöltä. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 52,5 %. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä määrällisen tutkimuksen analyysimenetelmiä. Tuloksia on kuvailtu insinöörityössä sanallisesti sekä havainnollistavin kuvioin.
Tulosten perusteella suurin osa asiantuntijoista arvioi ymmärtävänsä koneoppimista hieman. Tuloksista havaittiin, että asiantuntijoiden valmiudet koneoppimisesta ovat kuitenkin melko hyvät. Kyselyyn osallistuneet arvioivat osaamisensa erityisesti matematiikasta sekä ohjelmointikielistä kohtalaisen hyviksi. Lisäksi aihealueena koneoppiminen koettiin kiinnostavaksi, ja erityisesti työmahdollisuudet tulevaisuudessa koneoppimisen parissa kiinnostivat suurinta osaa kyselyyn vastanneista. Tutkimuksen avulla saatujen tulosten perusteella kohdeyritykselle on muodostettu kehitysehdotuksia, joita voidaan hyödyntää kohdeyrityksen sisäisen toiminnan kehittämisessä.
