Notkahtivatko opiskelijan polvet vai pettikö opinto-ohjaus - kartoitus Seinäjoen koulutuskeskuksen ja Kurikan ammattioppilaitoksen opinto-ohjauksesta

Abstract

Kehittämishankkeen tilasi Seinäjoen koulutuskeskuksen Lyhty-projekti, jonka päätavoitteena on opinto-ohjauksen kehittäminen Seinäjoen koulutuskeskuksen oppilaitoksissa ja Kurikan ammattioppilaitoksessa. Kehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena oli kartoittaa näiden oppilaitosten opinto-ohjauksen tilaa käyttäen mallina opinto-ohjauksen jäsentämistä opintoajan mukaan. Kehittämishankkeessa selvitettiin miksi joidenkin opiskelijoiden opinnot siirtyvät ammatillisissa opinnoissa neljännelle opiskeluvuodelle. Keväällä 2006 toteutettiin kysely niille opiskelijoille, joiden opinnot siirtyivät neljännelle vuodelle. Kyselyn tulokset analysoitiin kvantitatiivisesti. Vastausprosentti jäi alhaiseksi (44 %) ja se oli oppilaitoskohtaisesti vaihteleva. Näin ollen kyselyn tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Opiskelijat vastasivat, että siirtymiseen vaikuttivat opiskelumotivaatio, terveys, töissä oleminen, oppimisvaikeudet, sosiaalinen elämä ja taloudellinen tilanne. Opiskelijat kokivat opintojen etenemisen vaikeutuvan toisena vuonna sekä ammatillisissa opinnoissa että yhteisissä opinnoissa. Koska opintojen siirtymiseen oli monia syitä, vaatii opintojen henkilökohtaistaminen paljon aikaa. Seinäjoen koulutuskeskuksen oppilaitoksissa ja Kurikan ammattioppilaitoksessa opinto-ohjaus ja opiskelijahuolto oli resursoitu eri tavoin. Oppilaitosten opiskelijahuoltotyö oli kehitykseltääneri vaiheissa ja opiskelijahuoltohenkilöstön määrä opiskelijaa kohti vaihteli. Oppilaitosten erilaisuus vaikeuttaa yhteisen toimintamallien kehittymistä. Opinto-ohjauksessa oli kehitettävää kaikissa opintojen vaiheissa. Erityisesti opintojen alussa ja aikana tapahtuva ohjaaminen opiskelutaitojen kehittymiseen ja itseohjautuvuuteen edellyttävät kehittämistä. Kehittämishankkeen tuloksia voidaan hyödyntää Seinäjoen koulutuskeskuksen oppilaitoksissa ja Kurikan ammattioppilaitoksessa ohjauksen kehittämisessä ja resursoinnin suunnittelussa.Kyselyn tuloksia voidaan käyttää oppilaitosten ohjaussuunnitelmien laatimisessa tai päivittämisessä. Kehittämishankkeessa tuli esiin tarve kartoittaa opiskelutaitojen ja itseohjautuvuuden kehittyminen ammatillisessa koulutuksessa.

The main object of the Lyhty -project is to developethe study counselling in the schools of the Vocational Educational Centre of Seinäjoki and in the Vocational school of Kurikka. The Vocational Education Centre of Seinäjoki orders the development project. The main objective of the developmentproject was to survey the state of the study counselling of these educational institutions using the analysing of the study counselling as a model according to the study time. In the development project it was clarified why some students' studies will be transferred to the fourth studying year in vocational studies. In the spring 2006 an inquiry was carried out to those students whose studies were transferred to the fourth year. The results of the inquiry were quantitatively analysed. Answer percentage remained low (44%), and it varied educational institution-specifically. Thus the results of the inquiry can only be considered indicative. The students answered that the reasons for the fourth year were studying motivation, health, working, learning difficulties, social life and economical situation. The students experienced that the progress of the studies was becoming more difficult during the second year both in vocational studies and in general studies. Because there were many reasons for the transition of the studies, a personal study programmeis needed. In the schools of the Vocational Education Centre of Seinäjoki and in the Vocational school of Kurikka the study counselling and the student reviewing have been given financial resources in different amounts. The student reviewing work of the schools was at different development stages, and the number of the student reviewing workers per the student varied. The differences between the schools make the development of common operating models more difficult. The study counselling needs to be enhanced at all stages of the studies. Especially in the beginning of the studies, emphasis should be put in directing the student in improving the studying skills and self-steering. This should take place during the whole studying time, thus requiring constant developing. The results of the development project can be utilised in the schools of the Vocational Education Centre of Seinäjoki and in the vocational school of Kurikka while planning and developingthe counselling and the financial recourses. The results of the inquiry can be used in the drawing up or updating the counselling plans in all schools of the education centre and in Kurikka. In the progress of the development project, the survey of the development of studying skills and self-steering in the vocational education turned out to be necessary.