Sadutusta Nenonpellon päiväkodissa ja Pieksämäen seurakunnassa

Abstract

Tämä opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tutkimus. Sen tavoitteena oli vertailla Nenonpellon päiväkodin lasten kertomia satuja Pieksämäen seurakunnan päiväkerhon lasten kertomiin satuihin. Tutkittiin myös sitä, kuinka paljon näissä saduissa esiintyi kristillisen kasvatuksen elementtejä.

Materiaali tutkimukseen kerättiin ryhmäsadutuksella, koska siten lapset voisivat olla anonyymejä. Sadutus oli tutkijoille melko uusi menetelmä, niinpä he halusivat oppia siitä enemmän. Sadutus on menetelmä, jossa lapsiryhmä kertoo tarinan ja aikuinen kirjoittaa sen ylös. Sen jälkeen tarina luetaan lapsille, joilla on halutessaan mahdollisuus tehdä vielä muutoksia omaan satuunsa, ja sitten satu on valmis.

Aivan aluksi etsittiin monenlaisista lähteistä kirjallista tietoa sekä sadutuksesta että uskonnollisesta kasvatuksesta teoriaosuutta varten. Tutkimuksen vaiheisiin kuuluivat sadutushetkien järjestäminen kahteen eri kertaan sekä Nenonpellon päiväkodissa että Pieksämäen seurakunnan päiväkerhojen ryhmissä. Lisäksi satujen analysointi pohtien satujen eroja ja samankaltaisuuksia oli yksi tutkimuksen vaiheista.

Tutkimus kertoi, ettei seurakunnan lasten saduissa ole sen enempää uskonnollisia elementtejä kuin päiväkoti lasten saduissa. Päiväkodin lapset kertoivat vauhdikkaampia satuja kuin seurakunnan lapset. Lisäksi seurakunnan lapset kertoivat saduissaan enemmän omista lemmikeistään kuin päiväkodin lapset. Tämän tutkimuksen materiaalin hankkiminen antoi meille enemmän pätevyyttä työskennellä lasten kanssa.

This thesis was a qualitative study. The goal was to compare stories told by children who were in the kindergarten of Nenonpelto to stories told by children who were in Pieksämäki parish children’s day clubs. This project also examined how often Christian elements would show up in the children's stories.

The material of study was accumulated by group storycrafting because in that way children could be anonymous. Storycrafting was a new method for the writers of this thesis so they wanted to learn more about it. In the project a group of children crafted and told a story to an adult who wrote it down. Then the adult read the story back to them and they could make changes to it if they wanted to and then the story was ready.

In the beginning information was searched from books, newspapers and many another sources from which very important things about storytelling and religious education were found for this work. Kindergarten children and the children of the day club met us both two times for the storycrafting. Then we analyzed those fairy tales. In those stories we tried to find differences and similarities.

This report showed that the parish children’s stories were not any more religious than the kindergarten children’s stories. The children in kindergarten told livelier stories than the children in the day clubs. In addition the day clubs’ children’s stories were more often about the children’s pets than the kindergarten children’s stories. The material collection for this thesis equipped the writers better to work with children.

Keywords: day care, storycraft, fairy tale, early childhood education, Christian upbring-ing, parish, qualitative research