KERAVALAISTEN SEITSEMÄSLUOKKALAISTEN HYVINVOINTI KYSELYTUTKIMUKSEN VALOSSA
Lilja, Jenny; Liukkonen, Miia (2010)
Lilja, Jenny
Liukkonen, Miia
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010092913331
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010092913331
Tiivistelmä
Lilja, Jenny & Liukkonen, Miia. Keravalaisten seitsemäsluokkalaisten hyvinvointi kyselytutkimuksen valossa. Järvenpää, syksy 2010, 95 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus / Sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK).
Tutkimuksessa selvitettiin keravalaisten 7.-luokkalaisten (13–14-vuotiaiden) hyvinvointia. Hyvinvointia tutkitaan työssä kolmena ulottuvuutena: (1) elintasona ja terveytenä, (2) yhteisyyssuhteina ja (3) itsensä toteuttamisena. Lisäksi tutkittiin riskikäyttäytymistä, keiden kanssa nuoret keskustelivat seksuaalisuuteen ja päihteisiin liittyvistä asioista sekä uskonnollisuutta. Tutkimus linkittyy ULAPPA - Uudenmaan Lapsen ääni peruspalveluissa -kehittämisohjelmaan. Seitsemäsluokkalaisten hyvinvointia haluttiin tutkia, koska tätä luokka-astetta on harvemmin tutkittu.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena internetkyselynä ja aineisto kerättiin koulupäivien aikana aikavälillä 1.–19.3. 2010.
Tulosten mukaan keravalaisten 7.-luokkalaisten elämässä perhe oli tärkeä, vanhempiin luotettiin ja heille pystyi kertomaan huolistaan. 7.-luokkalaisten ystävyyssuhteet olivat hyvät. Lähes kaikilla oli ainakin muutama hyvä ystävä ja hyvin harvat tunsivat itsensä yksinäisiksi. Koulukiusaamista esiintyi vähän, mutta viikoittain kiusatuksi tulevia oli noin yksi kymmenesosa. Epäsosiaalista ja epärehellistä käytöstä esiintyi 7.-luokkalaisilla hyvin vähän. Päihteisiin ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista juteltiin enemmän kavereiden kuin vanhempien kanssa. Suurin osa vastaajista ei kokenut väsymystä koulupäivän aikana. Alle yksi viidesosa joi energiajuomia viikoittain, pojista kuitenkin yksi kymmenestä päivittäin. 7.-luokkalaisista noin 70 prosenttia söi aamupalan päivittäin, mutta täysipainoisen kouluruoan yksi kolmasosa. Puolella nuorilla näytti olevan liikuntapainotteisia harrastuksia, yksi kymmenestä ei harrastanut mitään. Uskonnollisuuteen liittyvät asiat eivät juuri kiinnostaneet 7.-luokkalaisia eivätkä he osallistuneet vapaa-ajallaan seurakuntien tai uskonnollisten yhteisöjen toimintaan.
Tulosten perusteella keravalaiset 7.-luokkalaiset voivat pääpiirteittäin hyvin. Tuloksissa on nähtävissä, että pahoinvointi ja riskikäyttäytyminen kasaantuvat pienelle vähemmistölle. Pääpiirteittäin tutkimuksen tulokset mukailevat valtakunnallisia tuloksia.
Tutkimuksessa selvitettiin keravalaisten 7.-luokkalaisten (13–14-vuotiaiden) hyvinvointia. Hyvinvointia tutkitaan työssä kolmena ulottuvuutena: (1) elintasona ja terveytenä, (2) yhteisyyssuhteina ja (3) itsensä toteuttamisena. Lisäksi tutkittiin riskikäyttäytymistä, keiden kanssa nuoret keskustelivat seksuaalisuuteen ja päihteisiin liittyvistä asioista sekä uskonnollisuutta. Tutkimus linkittyy ULAPPA - Uudenmaan Lapsen ääni peruspalveluissa -kehittämisohjelmaan. Seitsemäsluokkalaisten hyvinvointia haluttiin tutkia, koska tätä luokka-astetta on harvemmin tutkittu.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena internetkyselynä ja aineisto kerättiin koulupäivien aikana aikavälillä 1.–19.3. 2010.
Tulosten mukaan keravalaisten 7.-luokkalaisten elämässä perhe oli tärkeä, vanhempiin luotettiin ja heille pystyi kertomaan huolistaan. 7.-luokkalaisten ystävyyssuhteet olivat hyvät. Lähes kaikilla oli ainakin muutama hyvä ystävä ja hyvin harvat tunsivat itsensä yksinäisiksi. Koulukiusaamista esiintyi vähän, mutta viikoittain kiusatuksi tulevia oli noin yksi kymmenesosa. Epäsosiaalista ja epärehellistä käytöstä esiintyi 7.-luokkalaisilla hyvin vähän. Päihteisiin ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista juteltiin enemmän kavereiden kuin vanhempien kanssa. Suurin osa vastaajista ei kokenut väsymystä koulupäivän aikana. Alle yksi viidesosa joi energiajuomia viikoittain, pojista kuitenkin yksi kymmenestä päivittäin. 7.-luokkalaisista noin 70 prosenttia söi aamupalan päivittäin, mutta täysipainoisen kouluruoan yksi kolmasosa. Puolella nuorilla näytti olevan liikuntapainotteisia harrastuksia, yksi kymmenestä ei harrastanut mitään. Uskonnollisuuteen liittyvät asiat eivät juuri kiinnostaneet 7.-luokkalaisia eivätkä he osallistuneet vapaa-ajallaan seurakuntien tai uskonnollisten yhteisöjen toimintaan.
Tulosten perusteella keravalaiset 7.-luokkalaiset voivat pääpiirteittäin hyvin. Tuloksissa on nähtävissä, että pahoinvointi ja riskikäyttäytyminen kasaantuvat pienelle vähemmistölle. Pääpiirteittäin tutkimuksen tulokset mukailevat valtakunnallisia tuloksia.