Ylivieskan jäähallin jäähdytyslaitteiston lauhdelämmön hyötykäytön tehostaminen
Marjakangas, Jukka (2019)
Marjakangas, Jukka
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060916189
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060916189
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Ylivieskan kaupungin tilapalveluyksikölle rakennuspäällikkö Leena Löytynojan toimeksiannosta. Työssä tutkittiin jäähallin jääntekokoneiston tuottaman lauhde-energian hyödyntämistä jäähallissa ja viereisessä liikuntakeskuksessa sekä lauhteen hyödyntämisen edelleen tehostamista sekä arvioitiin tehostamisen kustannuksia.
Työssä käytiin ensin yleisesti läpi kylmätekniikan teoriaa, erilaisia jäähdytysprosesseja ja niihin liittyviä pääkomponentteja, kylmäaineita ja jäärataa. Laskelmien avulla selvitettiin kylmäkoneistossa syntyvän lauhdelämmön määrä.
Työssä selvitettiin jäähallin ja liikuntakeskuksen nykyisiä lämmitysprosesseja ja miten lauhdelämpöä on hyödynnetty niissä tällä hetkellä. Jäähallin osalta matalalämpöisen lauhde-energian hyödyntäminen osoittautui tehokkaasti hoidetuksi. Liikuntakeskuksessa lauhdelämmön käyttöä on tehostettu lämpöpumpun avulla kuumentamalla vettä sillä korkeampaan lämpötilaan.
Käytettävissä olevan lauhde-energian määrä osoittautui aikaisempia laskelmia pienemmäksi ja se olikin yksi opinnäytetyön selvitettävistä asioista. Lauhdelämmön käyttöä jäähallissa voidaan tehostaa lämpöpumpun avulla. Lämpöpumpulla ja lauhdelämmöllä voidaan korvata jäähallin kaukolämmön kulutus kokonaisuudessaan. Kaukolämpö jäisi varalämmitysjärjestelmäksi.
Liikuntakeskuksessa lauhdelämmön tehostamistoimenpiteinä oli lauhteen käyttö lämpimän käyttöveden lämmitykseen sekä uimahallin allasveden lämmitykseen. Nykyinen käyttö ilmanvaihtopiirin esilämmitykseen tulisi olla lämmön tarpeeseen perustuvaa. Liikuntakeskuksen automaatiossa tulisi olla tilatieto jääntekokoneiston käynnistä.
Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet saavutettiin. Lauhdelämmön määrä tarkentui ja selvitettiin sen mahdollisia tehostamistoimenpiteitä ja kannattavuutta. Jäähallista on mahdollista tehdä energiaomavarainen yksikkö, jos niin halutaan.
Työssä käytiin ensin yleisesti läpi kylmätekniikan teoriaa, erilaisia jäähdytysprosesseja ja niihin liittyviä pääkomponentteja, kylmäaineita ja jäärataa. Laskelmien avulla selvitettiin kylmäkoneistossa syntyvän lauhdelämmön määrä.
Työssä selvitettiin jäähallin ja liikuntakeskuksen nykyisiä lämmitysprosesseja ja miten lauhdelämpöä on hyödynnetty niissä tällä hetkellä. Jäähallin osalta matalalämpöisen lauhde-energian hyödyntäminen osoittautui tehokkaasti hoidetuksi. Liikuntakeskuksessa lauhdelämmön käyttöä on tehostettu lämpöpumpun avulla kuumentamalla vettä sillä korkeampaan lämpötilaan.
Käytettävissä olevan lauhde-energian määrä osoittautui aikaisempia laskelmia pienemmäksi ja se olikin yksi opinnäytetyön selvitettävistä asioista. Lauhdelämmön käyttöä jäähallissa voidaan tehostaa lämpöpumpun avulla. Lämpöpumpulla ja lauhdelämmöllä voidaan korvata jäähallin kaukolämmön kulutus kokonaisuudessaan. Kaukolämpö jäisi varalämmitysjärjestelmäksi.
Liikuntakeskuksessa lauhdelämmön tehostamistoimenpiteinä oli lauhteen käyttö lämpimän käyttöveden lämmitykseen sekä uimahallin allasveden lämmitykseen. Nykyinen käyttö ilmanvaihtopiirin esilämmitykseen tulisi olla lämmön tarpeeseen perustuvaa. Liikuntakeskuksen automaatiossa tulisi olla tilatieto jääntekokoneiston käynnistä.
Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet saavutettiin. Lauhdelämmön määrä tarkentui ja selvitettiin sen mahdollisia tehostamistoimenpiteitä ja kannattavuutta. Jäähallista on mahdollista tehdä energiaomavarainen yksikkö, jos niin halutaan.