Riihimäen Teatteri - ollako vai eikö olla?

Abstract

Opinnäytetyössä tutkitaan Riihimäen Teatterin elinvoimaisuutta opetus- ja kulttuuriministeriön ja kaupungin tukemana kulttuurilaitoksena. Keskeisenä tuotteena on Riihimäen Teatterin kehittämissuunnitelma.

Opinnäytetyön pohjana on Riihimäen Teatterille tehty selvitystyö teatterin taloudellisesta, taiteellisesta ja tuotannollisesta toiminnasta. Valmiina tausta-aineistona oli teatterin tekemä SWOT-analyysi. Selvitystyön tilaajana oli teatterisäätiö kaupunginhallituksen erillisrahoituksella. Selvitystyö alkoi marraskuussa 2009 ja sisälsi kannanottoja erilaisiin hallinto- ja tuotantomalleihin ja päätyi kehittämissuunnitelman laatimiseen.

Opinnäytetyössä käytetään toimintatutkimuksen menetelmiä soveltaen. Tekijä on tavannut kaikki teatterin työntekijät. Osaa on haastateltu kahden kesken ja joidenkin ammattiryhmien kanssa on käyty ryhmäkeskustelu. Lisäksi opinnäytetyön tekijä on keskustellut selvitystyöstä kaupungin johtavien työntekijöiden ja Riihimäen alueen kulttuuritoimijoiden sekä liike-elämän edustajien kanssa. Lokakuussa 2010 selvitystyön tuloksia ja sen vaikutuksia työyhteisön arkeen esiteltiin teatterin yleiskokouksessa, jossa koko henkilöstö oli läsnä.

Suomessa on noin 110 ammattiteatteria ja ammattiteatteriryhmää, joista 57 saa säännöllistä valtion rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja 34 harkinnanvaraista toiminta-avustusta näyttämötaidetoimikunnalta. Loput teatterit toimivat erinäisin avustuksin ja apurahoin. Uudet vaatimukset rahoittajien ja oman taidekentän suunnalta vaativat teatterilaitoksia kehittämään toimintaansa. Pelkkä esitystoiminta ei enää riitä, vaan teattereiden halutaan satsaavan myös yleisötyöhön, laajempaan taiteiden väliseen yhteistyöhön ja teatterin soveltavaan käyttöön kulttuurin eri rajapinnoilla. Opinnäytetyö esittelee myös näitä kehittämisen mahdollisuuksia.

Riihimäen Teatteri on joutunut viimeisen vuoden ajan toimimaan epävarmuuden tilassa ja jopa lakkauttamisuhan alla. Vaikka teatterin taloudellinen tilanne on pääsääntöisesti ollut tyydyttävä, on keskustelua käyty teatteritoiminnan tarpeellisuudesta. Kehittämissuunnitelmassa tuodaan esille toimenpiteitä, joilla teatterille taattaisiin työrauha, jotta se voisi näyttää halunsa ja kykynsä toimia alueellisena kulttuurivaikuttajana.

Opinnäytetyön tilaaja on Riihimäen teatterisäätiö, joka vastaa Riihimäen Teatterin toiminnasta. Työelämäohjaajana oli säätiön hallituksen puheenjohtaja, koulutusjohtaja Timo Sinivuori, joka on myös Riihimäen kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja. Opinnäytetyön tekijä osallistui säännöllisesti säätiön hallituksen kokouksiin vuoden ajan.

In this thesis writer has been researching the economical situation and the production practises of Riihimäki Theatre (Riihimäen Teatteri). The starting point was the SWOT analysis (strengths, weeknesses, opportunities and threaths) of theatre. The analysis was made in autumn 2009 by the foundation and theatre staff.

The subscriber of the thesis is Riihimäen teatterisäätiö (foundation of Riihimäki Theatre). Its board is the official body to administrate the theatre. The board consists of politicians, theatre workers and representatives of two amateur theatre groups in Riihimäki.

The purpose of the thesis is to create a clear development plan for Riihimäki Theatre. Writer has reflected the newest action research methods to his own practical knowledge as a theatre professional.

The thesis consists mainly of empirical part. Writer was employed by the subscriber to make the research and he could approach real problems and give straight development proposals.

Riihimäki Theatre has been forced to work under uncertain circumstances because some local politicians have been questioned the entire existence of the theatre. This thesis hopefully helps theatre to show that it plays an important role in local society.