Energiapuuharvennusten tehotuntituotoksia sekä koneyrittäjien kokemuksia energiapuutyömailta hankinnan alkuvaiheessa

Abstract

Työn aihe sai alkunsa käytännön tarpeesta. Energiapuunhankinta oli uusi työlaji Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksessä vuonna 2009 ja siitä ei ollut täällä kokemusta niin konepuolella kuin toimihenkilöilläkään. Työ koostaa käytännön työmailta asioita, joiden selvittäminen parantaa energiapuuharvennusten työolosuhteiden ja taksoituksen kehittämistä, mikäli siihen koetaan tarvetta. Taksoituksen kehittäminen vaatii osaltaan oman selvityksensä.

Työssä selvitin energiapuuharvennusten tehotuntituotoksia Metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa olevilta harvestereilta mittalistojen ja kuormainvaakamittausten painojen sekä G15-tuntien eli tehoajan perusteella 17:ltä eri leimikolta. Tuotoksia vertailin aiempiin tehtyihin tutkimuksiin. Lisäksi koostin yrittäjien kokemukset ja havainnot palautekaavakkeiden, sähköpostien ja puhelinkeskustelujen avulla.

Integroidussa hakkuussa, jossa samanaikaisesti tehdään karsittua rankaa ja runkojen latvoista kokopuuta, Metsänhoitoyhdistyksen keskiraskaiden noin 15 tonnin painoisten sopimuskoneiden Ponsse H53e:n, Ponsse H60:n ja Ponsse H60:n hakkuukourien tehotuntituotos oli 6,4 m3 karsitun osan poistuman järeyden ollessa 48-68 dm3. Timberjack 1070:n 754-kouralla tuotos oli 4,0 m3 kokoluokassa 48-73 dm3.

Karsitun rangan hakkuussa luvut olivat Ponsseilla 6,3 m3, kun poistuman järeys oli 30-80 dm3 ja Timberjackilla 3,7 m3 kokoluokassa 41-55 dm3. Muiden metsänhoitoyhdistysten teettämissä opinnäytetöissä tuotostaso oli samaa luokkaa, kun taas eri tutkimuslaitosten tekemissä tuotostutkimuksissa taso oli selvästi suurempi.

Kuljettajan vaikutus tehotuntituotokseen on hyvin suuri. Ero voi olla jopa kaksinkertainen kahden eri kuljettajan välillä.

Koneyrittäjät ja koneenkuljettajat kokivat ennakkoraivauksen ja riittävän poistuman järeyden olevan tärkeimmät tekijät tuotoksen ja työolojen parantamiseksi.

Forest Management Association had needs to find out how many cubic meters their co-operation companie’s harvesters can fell during the one efficient working hour. Fuel wood harvesting was a new thinning form in 2009. People in forestry didn’t have experience of fuel wood thinnings in young forests. This thesis brings together issues which can improve circumstances in fuel wood thinnings. With the help of results of this thesis Forest Management Association and harvesting contractors can develop felling costs to the right direction.

In this thesis efficient hour productivities was compared with other researches of the same issue. Contractors’ experiences was collected by formulas including circumstances on working sites, by emails and by telephone calls.

In felling method in which delimbed fuel wood and whole tree fuel wood is taken simultaneously (integrated harvesting) average efficient productivity in hour with the first harvester mark was 6,4 m3 when the size of felled trees was 48-68 dm3. Another harvester mark get lower, 4,0 m3. In harvesting of delimbed fuel only wood average productivity was 6,3 m3 and with another harvester mark productivity was 3,7 m3. In other thesises done for Forest associations productivity per hour was at the same level. But in other investigations of fuel wood thinning made by different research institutes productivity was much higher.

Machine driver’s influence for the productivity is very high. The difference between two drivers can be double concerning efficiency.

Contractors and machine drivers feel that two main things to improve circumstances and productivities are the clearing of undergrowth and the size of felled trees should be big enough.