Turvallisuuskulttuurin jalkauttaminen kotihoidon arkityöhön
Kärkkäinen, Markus (2019)
Kärkkäinen, Markus
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061016334
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061016334
Tiivistelmä
Jatkuvassa muutoksessa oleva yhteiskunta ja toimintaympäristö luovat haasteita jokaiselle organisaatiolle turvallisuuden hallinnassa. Helsingin kotihoidossa on havahduttu työn turvallisuuden merkitykseen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella Helsingin kotihoidon turvallisuustilannetta riskienarvioinnin avulla sekä haastatteluiden turvin saada kuvaa organisaation turvallisuuskulttuurista. Riskienarviointi tehtiin syksyllä 2017 potentiaalisten ongelmien analyysia (POA) hyödyntäen ja teemahaastattelut suoritettiin neljälle kotihoidon työntekijälle vuoden 2019 alkupuolella. Keskeisimpinä tutkimuskohteina olivat kysymykset siitä, mitkä seikat vaarantavat kotihoidon työntekijöiden työturvallisuutta, miten turvallisuus koetaan työyhteisössä ja mitä turvallisuuden eteen on tehty.
Fyysiset riskit korostuivat niin riskienarvioinnissa kuin haastatteluissa. Suurimmat uhat työssä syntyvät asiakkaiden kotona, sillä asiakkaat saattavat elää tilanteessa, jossa ymmärrys on alentunutta ja toiminta ei ole aina ennakoitavissa. Uhkana ovat lisäksi ulkopuoliset ihmiset, jotka saattavat tunnistaa kotihoidon työntekijän ja olettaa tällä olevan esimerkiksi lääkkeitä hallussaan. Ulkona liikkumisessa uhaksi koettiin vielä liukastumiset, sillä kotihoidon työntekijöillä on työpäivän aikana paljon siirtymisiä, eivätkä asianmukaiset talvikengät kuulu kaupungin tarjoamaan työvarustukseen.
Työyhteisön yleinen suhtautuminen turvallisuuteen koettiin olevan melko välittävä, mutta pitkälti kiireen takia turvallisuudesta ei ehditä keskustelemaan tarpeeksi. Yhteisissä tapaamisissa keskustellaan muista teemoista, eikä kokoustilaisuuksissa keskustella turvallisuusasioista. Mikäli jokin vaaratilanne on jo päässyt sattumaan, koettiin sen käsittelyn olevan asianmukaista, mutta ennaltaehkäisevää toimintaa turvallisuuden eteen tehdään harvakseltaan. Turvallisuuskoulutusten osalta ei koettu tarjottavan riittävästi mahdollisuuksia itsensä kouluttamiseen, eikä asianmukaista ohjeistusta turvallisen työn tekemiseen ole helposti saatavilla. Lisäksi työntekijöiden perehdytys on nopeaa käytäntöihin opastamista, jossa turvallisuutta ei käydä erikseen läpi.
Opinnäytetyön lopputuloksena onkin antaa kehittämisohjeita, joilla turvallisuuskulttuuria voitaisiin jalkauttaa paremmin kotihoidon työntekijöiden arkityöhön. Kehittämisohjeet käsittelevät henkilöstön osallistamisesta johdettuun kulttuurimuutokseen sekä oikeanlaisten koulutuksen ja perehdytyksen merkitystä. Ohjeistuksen tietoperustana ovat riskienhallinnan tulokset, haastatteluista ilmenneet seikat sekä alan kirjallisuus.
Fyysiset riskit korostuivat niin riskienarvioinnissa kuin haastatteluissa. Suurimmat uhat työssä syntyvät asiakkaiden kotona, sillä asiakkaat saattavat elää tilanteessa, jossa ymmärrys on alentunutta ja toiminta ei ole aina ennakoitavissa. Uhkana ovat lisäksi ulkopuoliset ihmiset, jotka saattavat tunnistaa kotihoidon työntekijän ja olettaa tällä olevan esimerkiksi lääkkeitä hallussaan. Ulkona liikkumisessa uhaksi koettiin vielä liukastumiset, sillä kotihoidon työntekijöillä on työpäivän aikana paljon siirtymisiä, eivätkä asianmukaiset talvikengät kuulu kaupungin tarjoamaan työvarustukseen.
Työyhteisön yleinen suhtautuminen turvallisuuteen koettiin olevan melko välittävä, mutta pitkälti kiireen takia turvallisuudesta ei ehditä keskustelemaan tarpeeksi. Yhteisissä tapaamisissa keskustellaan muista teemoista, eikä kokoustilaisuuksissa keskustella turvallisuusasioista. Mikäli jokin vaaratilanne on jo päässyt sattumaan, koettiin sen käsittelyn olevan asianmukaista, mutta ennaltaehkäisevää toimintaa turvallisuuden eteen tehdään harvakseltaan. Turvallisuuskoulutusten osalta ei koettu tarjottavan riittävästi mahdollisuuksia itsensä kouluttamiseen, eikä asianmukaista ohjeistusta turvallisen työn tekemiseen ole helposti saatavilla. Lisäksi työntekijöiden perehdytys on nopeaa käytäntöihin opastamista, jossa turvallisuutta ei käydä erikseen läpi.
Opinnäytetyön lopputuloksena onkin antaa kehittämisohjeita, joilla turvallisuuskulttuuria voitaisiin jalkauttaa paremmin kotihoidon työntekijöiden arkityöhön. Kehittämisohjeet käsittelevät henkilöstön osallistamisesta johdettuun kulttuurimuutokseen sekä oikeanlaisten koulutuksen ja perehdytyksen merkitystä. Ohjeistuksen tietoperustana ovat riskienhallinnan tulokset, haastatteluista ilmenneet seikat sekä alan kirjallisuus.