Muijarockin nousu ja uho

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee Porissa vuosina 2000 ja 2001 järjestettyä Muijarock-festivaalia. Työn tavoitteena oli kertoa, mikä oli Muijarock ja dokumentoida festivaalin eri osa-alueita seuraavien tutkimusongelmien kautta: Ketkä esiintyivät Muijarockissa? Mikä oli kotisivujen merkitys? Mikä oli Naisrockverkosto ja miten sitä hyödynnettiin festivaalijärjestelyissä? Miten Muijarock liittyi Rockin Korkeisiin Korkoihin? Miten Muijarockiin suhtauduttiin? Kirjoittajan kokemuksista nostettiin esille omat keikat Muijarockissa ja Rockin Korkeissa Koroissa sekä Muijarockiin liittyvät televisiohaastattelut. Työ toteutettiin kokoamalla yhteen Muijarockiin liittyvä materiaali: lehtiartikkelit, nauhoitetut televisiohaastattelut ja nettisivut. Tietoa kerättiin myös osallistuvalla havainnoinnilla, jossa tutkija on osa tutkittavaa ryhmää. Kirjoittajan muistojen tukena käytettiin festivaalijärjestäjän nettipäiväkirjaa. Ensimmäinen Muijarock oli kolmipäiväinen. Seuraavan vuoden yksipäiväinen tapahtuma järjestettiin osana Nainen ja Musiikki -festivaalia. Molempina vuosina mukana oli myös bändikisa. Nimekkäimpiä esiintyjiä olivat Heinäsirkka, Aija B. Puurtinen & HBTB, Liisa Akimof ja Maria Hänninen. Erityisesti toinen tapahtuma keräsi suuren yleisön ja molemmat festivaalit saivat paljon huomiota mediassa. Muijarockin kotisivut olivat olennainen osa markkinointia mutta auttoivat myös naisrockbändejä verkostoitumaan. Kotisivuilla olevaan Naisrockverkostoon ilmoittautui 70 bändiä ja verkoston bändit järjestivät yhdessä valtakunnallisen Muijarock-kiertueen. Yleisön, median ja muiden rockmuusikoiden suhtautuminen festivaaliin vaihteli innostuneisuudesta aggressiivisuuteen. Järjestäjien päätavoitteena ollut huomion ja keskustelun herättäminen onnistui. Alun perin kertaluonteiseksi tapahtumaksi tarkoitettu Muijarock lopetti toimintansa kahden vuoden jälkeen. Kirjoittaja toimi Muijarockissa festivaalijärjestäjänä, muusikkona, webmasterina ja pr-henkilönä. Muijarock toi useita haasteellisia keikkoja joista osa uusien instrumenttien kanssa, lyhyellä valmistautumisajalla ja suuren yleisön edessä. Kokemukset rohkaisivat ottamaan vastaan myöhemminkin suuria haasteita. Useat haastattelut eri medioissa toivat varmuutta ja opettivat valitsemaan sanat tarkkaan. Kiinnostavaksi jatkotutkimusaiheeksi nousi muusikkouden ja äitiyden yhdistäminen.

The subject of this thesis is Muijarock, a women rock festival which was held in Pori in 2000 and 2001. The aim was to describe what Muijarock was and to document different parts of the festival by answering the following questions: Who performed in Muijarock? What was the significance of the website? What was the Network of Women Rockers and how did the festival arranging process benefit from it? In what ways was the Muijarock festival connected with the Rockin Korkeat Korot [The High Heels of Rock] project? What kind of reactions did Muijarock get? The author also tells about her own experiences of playing in both Muijarock and Rockin Korkeat Korot concerts and analyzes her television interviews on Muijarock. The thesis was constructed by summarizing all material related to Muijarock: magazine and newspaper articles, taped television interviews and the Muijarock website. One method of gathering information was observation by participation where the researcher is a part of the group that is being researched. The promoter's web diary was used to aid the author's own memories. The duration of the first Muijarock festival was three days. The second festival was for one day and it was a part of the Women in Music festival. There was a female band competition in both of the Muijarock festivals. The most well-known performers were Heinäsirkka, Aija B. Puurtinen & HBTB, Liisa Akimof and Maria Hänninen. Especially the second Muijarock festival gathered a large audience and both festivals received a lot of media attention. The Muijarock website was an essential part of festival marketing but it also helped female rock bands network. 70 bands signed up in The Network of Women Rockers and the bands arranged a nation wide Muijarock tour together. The public's, the media's and the other rockmusicians' reactions towards Muijarock ranged from enthusiasm to aggression. The promoters achieved their main goal of attracting attention and provoking conversation. The Muijarock festival was originally intended to be a one-time event but it continued for two years. The author worked in Muijarock as a festival promoter, musician, webmaster and a PR person. Muijarock brought her many challenging gigs, some of which with new instruments, short periods of preparation and in front of a large audience. The experiences encouraged her to face new challenges later on. Many interviews in different media gave her confidence and taught to choose one's words carefully. An interesting field of future study emerged from the combination of musicianship and motherhood.