Olli-Tommi & Taikalasit : Draamakasvatus näkyväksi esikoululaisille
Peura, Tommi; Harju, Olli (2010)
Peura, Tommi
Harju, Olli
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112214917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112214917
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kuvaus: Lähtökohtana opinnäytetyössämme oli tutkia osallistavan draamakasvatuksen ja soveltavan draamakasvatuksen teorioita ja soveltaa teoriat toiminnallisiksi esityksiksi. Teorian pohjalta sovelsimme ja loimme oman prosessidraamatarinan esikouluikäisille lapsille. Draaman luomisessa on otettu huomioon lasten tarpeita sisällyttämällä esitykseen toiminnallisuutta, leikkiä, luovuutta, fiktiota ja musiikkia. Asetimme draamatarinan sisälle ryhmän ikätason mukaiset, konkreettiset vaiheet vaiheelta kuvatut tavoitteet. Näitä tavoitteita olivat lasten osallistuminen esityksen toteuttamiseen yhdessä ohjaajien kanssa kerronnan ja leikinomaisten harjoitusten avulla. Meidän itsellemme asettamia tavoitteita olivat kahden esityksen käytännön suunnittelu, toteutus ja arviointi. Toiminnallisessa osiossa suunnittelun ja toteutustavan pohjana käytettiin teoriatietoa soveltavasta draamasta ja osallistavasta draamasta. Työtapoina esityksissä vaihtelivat kerronta ja leikinomaiset har-joitukset. Työmenetelminä sovellettiin esimerkiksi forumteatteria ja työpajateatteria. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda sovellettu ja toimiva käyttöteoria draamasta itsellemme ja kaikille esikouluikäisten kanssa työskenteleville. Tämä luomamme draamatarina ja sen monikäyttöisyys voi toimia mallina myös draamakasvatuksesta kiinnostuneille lukijoille.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely:
Opinnäytetyömme aihe on ajankohtainen. Opetushallituksen työryhmä on ehdottanut draamaa oppi-aineeksi peruskouluun. Olemme suunnanneet opinnäytetyömme toiminnallisen osion esikouluikäisille lapsille. Tämä siksi, että olisi perusteltua käyttää draamaa enemmän myös varhaiskasvatuksessa. Näin draamalle tulisi jatkumo esiopetuksesta kouluun. Kehittelemämme draamatarina voi osaltaan tukea esikouluikäisille varhaiskasvatussuunnitelmissa asetettuja kieleen ja vuorovaikutukseen liittyviä tavoitteita. Teoreettisessa viitekehyksessä rajasimme aihettamme, tarkastelemalla draamakasvatusta soveltavan ja osallistavan draamakasvatuksen näkökulmasta. Tarkastelemiemme teorioiden pohjalta sovelsimme käytäntöön omannäköisen draamatarinan. Näin toimme lukemamme teorian näkyväksi. Tuotostamme kuvaamme, analysoimme ja pohdimme toiminnallisen opinnäytetyön kulkua mukaillen.
Metodologinen esittely:
Hyödynnämme opinnäytetyössämme toiminnallisen opinnäytetyön menetelmiä, jossa yhdistyvät käytännön toteutus ja sen raportointi tutkimusviestinnän keinoin. Toiminnallinen työ sallii, että emme pyri keräämään aineistoa kohderyhmästä, vaan keskiössä on itse tuotos ja sen analysointi. Tuotoksessa keskeisenä tavoitteena oli saada lapset osallistumaan draaman toteutukseen. Analysoimme esitysten toteutusta, itsellemme ja kohderyhmälle asetettuja tavoitteita sekä näiden toteutumista videohavainnoinnin ja piirrosten avulla. Havainnoinnin ja analysoinnin osalta työssämme on piirteitä toiminnallisen tutkimustyön metodeista.
Keskeiset tutkimustulokset:
Keskeisimpänä tuloksena työssämme näkisimme, että sovellettu ja osallistava draama sopii mainiosti työskentelyvälineeksi kasvattajille ja oppimisvälineeksi lapsille esiopetukseen ja havaintojemme pohjalta myös, erityistä tukea tarvitseville lapsille. Nämä lapset olivat mm. kaikkein aktiivisimpia kommentaattoreita esityskerroillamme. Huomioitavaa oli myös lasten keskittyminen esitysten aikana. Hyvin suunniteltu kehystarina on monikäyttöinen ja sitä voi muokata kohderyhmän mukaan, elementtejä muutamalla valmista draamapohjaa voi käyttää uudelleen ja uudelleen.
Johtopäätökset:
Tulosten perusteella sovellettua ja osallistavaa draamaa työ- ja opetusvälineenä esiopetuksessa tulisi hyödyntää nykyistä enemmän. Draamakasvatus työmenetelmänä ja käyttöteoriana soveltuu erityisesti kasvatusalan työtehtäviin suuntautuville sosionomiopiskelijoille.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely:
Opinnäytetyömme aihe on ajankohtainen. Opetushallituksen työryhmä on ehdottanut draamaa oppi-aineeksi peruskouluun. Olemme suunnanneet opinnäytetyömme toiminnallisen osion esikouluikäisille lapsille. Tämä siksi, että olisi perusteltua käyttää draamaa enemmän myös varhaiskasvatuksessa. Näin draamalle tulisi jatkumo esiopetuksesta kouluun. Kehittelemämme draamatarina voi osaltaan tukea esikouluikäisille varhaiskasvatussuunnitelmissa asetettuja kieleen ja vuorovaikutukseen liittyviä tavoitteita. Teoreettisessa viitekehyksessä rajasimme aihettamme, tarkastelemalla draamakasvatusta soveltavan ja osallistavan draamakasvatuksen näkökulmasta. Tarkastelemiemme teorioiden pohjalta sovelsimme käytäntöön omannäköisen draamatarinan. Näin toimme lukemamme teorian näkyväksi. Tuotostamme kuvaamme, analysoimme ja pohdimme toiminnallisen opinnäytetyön kulkua mukaillen.
Metodologinen esittely:
Hyödynnämme opinnäytetyössämme toiminnallisen opinnäytetyön menetelmiä, jossa yhdistyvät käytännön toteutus ja sen raportointi tutkimusviestinnän keinoin. Toiminnallinen työ sallii, että emme pyri keräämään aineistoa kohderyhmästä, vaan keskiössä on itse tuotos ja sen analysointi. Tuotoksessa keskeisenä tavoitteena oli saada lapset osallistumaan draaman toteutukseen. Analysoimme esitysten toteutusta, itsellemme ja kohderyhmälle asetettuja tavoitteita sekä näiden toteutumista videohavainnoinnin ja piirrosten avulla. Havainnoinnin ja analysoinnin osalta työssämme on piirteitä toiminnallisen tutkimustyön metodeista.
Keskeiset tutkimustulokset:
Keskeisimpänä tuloksena työssämme näkisimme, että sovellettu ja osallistava draama sopii mainiosti työskentelyvälineeksi kasvattajille ja oppimisvälineeksi lapsille esiopetukseen ja havaintojemme pohjalta myös, erityistä tukea tarvitseville lapsille. Nämä lapset olivat mm. kaikkein aktiivisimpia kommentaattoreita esityskerroillamme. Huomioitavaa oli myös lasten keskittyminen esitysten aikana. Hyvin suunniteltu kehystarina on monikäyttöinen ja sitä voi muokata kohderyhmän mukaan, elementtejä muutamalla valmista draamapohjaa voi käyttää uudelleen ja uudelleen.
Johtopäätökset:
Tulosten perusteella sovellettua ja osallistavaa draamaa työ- ja opetusvälineenä esiopetuksessa tulisi hyödyntää nykyistä enemmän. Draamakasvatus työmenetelmänä ja käyttöteoriana soveltuu erityisesti kasvatusalan työtehtäviin suuntautuville sosionomiopiskelijoille.