Kirurgisen potilaan ohjaaminen hoitajien näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyö tilattiin eräästä eteläsuomalaisesta sairaalasta ja sen tarkoituksena on kerätä tietoa potilasohjauksesta sairaalan kirurgisen vuodeosaston ja päiväkirurgisen yksikön hoitajilta. Opinnäytetyön tavoitteena on saada tietoa, jolla voidaan kehittää sairaalan kirurgistenpotilaiden potilasohjausta. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kvantitatiivisen tutkimuksen mukaisesti käyttämällä kirjallisena viitekehyksenä 2000-luvulla tehtyjä hoitotyön tutkimuksia. Aineisto kerättiin Maria Kääriäisen tekemällä Ohjauksen laatumittarin hoitohenkilöstöosalla. Kyselylomakkeita lähetettiin osastolle 28 kappaletta (N=28), joista palautettiin 17 (n=17).

Tulokset osoittivat, että hoitajilla on hyvät tiedot potilaiden sairauksista, sairauksien kehittymisestä, vaaratekijöistä, liitännäissairauksista, sairauksien toipumisennusteesta ja sairauden merkityksestä potilaan arkeen. Heikommin hoitajat tiesivät potilaalle tarjottavista kuntoutus- ja sosiaalipalveluista, eivätkä siksi osanneet ohjata potilaita näihin palveluihin.

Hoitajat kokivat potilasohjauksen tärkeäksi osaksi työtään ja olivat motivoituneita ohjaamaan potilaita ja heidän omaisiaan. Hoitajat käyttivät eniten suullista yksilöohjausta, jota tuki jaettu kirjallinen materiaali. Muiden ohjausmenetelmien käyttäminen oli vähäistä ja niiden käyttöön liittyvää koulutusta kaivattiin. Ajan puute, tilojen epäasianmukaisuus ja ohjaustilanteen kirjaamisen puuttuminen hoitosuunnitelmasta olivat hoitajien mielestä puutteita.

Opinnäytetyön tulokset olivat samansuuntaisia kuin aikaisemmissa hoitotyön tutkimuksissa (Lipponen 2008; Kääriäinen 2007; Kettu 2007; Ervasti 2004). Potilasohjausta tulisi kehittää kirjaamisen, ohjausmenetelmien ja ajan hallinnan osalta. Tulevaisuudessa sama kysely voitaisiin tehdä uudelleen ja katsoa, millaista kehitystä on tapahtunut.

The thesis was commissioned by a southern Finland hospital. The purpose is to gather information about patient education from the nurses working in surgical ward and day surgery unit of the hospital. The aim is to develop patient education of surgical patients in a southern Finland hospital. The material for the study was collected by education standard indicator designed by Maria Kääriäinen. The study is quantitative and the theoretical framework is based on 21 century studies on nursing. Altogether 28 questionnaires were sent to the surgical ward (N=28) and 17 replies were received (n=17).

The results showed that nurses were well informed about patients' diseases, development of diseases, risks, associated diseases, prognosis of recovery and significance of disease to patient. Nurses didn't know enough about social or rehabilitation services and that's way they were not able to guide patients to these services.

Nurses regarded patient education as an important part of their work and they were motivated to educate patients and their close relatives. Individual spoken education was used most, supported by written material. Other education methods were not much used and nurses wished for more training on these methods. Lack of time, inadequate premises and not recording the education situations in nursing plan were seen as big problem by the nurses.

The results of the study were similar to earlier studies in the Degree Programme in Nursing (Lipponen 2008; Kääriäinen 2007; Kettu 2007; Ervasti 2004). Education methods should be developed as to recording, patient education and time management. In future, the same survey could be done again to see whether there has been any progress.