Vanhempien ja kuntoutusohjaajien välinen yhteistyö erityisneuvola Silmun kuntoutusohjauksessa : ”Avoimesta keskustelusta tsemppiä omaan jaksamiseen!”

Abstract

Opinnäytetyön aiheena on Eskoon erityisneuvola Silmun kuntoutusohjaajien sekä kuntoutusohjauksessa olevien alle kouluikäisten lasten vanhempien välinen yhteistyö ja vanhempien huomioon ottaminen kuntoutusohjausprosessissa. Työn teoriaosuudessa käsittelemme erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhemmuutta ja avaamme varhaiskuntoutuksen, perhelähtöisyyden sekä yhteistyön määritelmiä. Esittelemme Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän, sekä erityisneuvola Silmun ja siellä toteutettavan kuntoutusohjauksen. Työssä korostetaan vanhempien asiantuntijuutta oman lapsensa asioissa. Tutkimus toteutettiin kaksiosaisena kvalitatiivisena tutkimuksena kuntoutusohjaajille ja asiakasperheiden vanhemmille keväällä 2010. Ensimmäisen osan tarkoituksena oli selvittää vanhempien kokemuksia yhteistyöstä ja heidän huomioon ottamisestaan. Tavoitteena oli teemahaastattelua tiedonkeruumenetelmänä käyttäen saada vanhempien ääni ja toiveet kuuluviin, ja sitä kautta kehittää yhteistyötä. Toisessa osassa kartoitettiin kyselyn avulla millaiseksi kuntoutusohjaajat kokevat yhteistyön ja vanhempien huomioon ottamisen kuntoutusohjausprosessin aikana. Tutkimuksessa selvisi, että vanhemmat kokevat yhteistyön pääsääntöisesti riittäväksi. Vanhempien huomioon ottamisessa oli vanhempien mielestä hieman puutteita. Kuntoutusohjauksen sisältöön kaivattiin myös jonkin verran muutoksia. Erityisesti kuntoutusohjaajien palveluohjauksellinen työote nähtiin perheiden näkö-kulmasta tärkeänä. Kuntoutusohjaajille kohdistetussa tutkimuksessa selvisi, että heidän mielestään vanhempien huomioimiseen tulisi ajoittain panostaa enemmän. Yhteistyön sujumisesta saatiin eriäviä tuloksia. Sekä vanhemmat että kuntoutusohjaajat toivat esiin kuntoutusohjaukseen liittyviä kehittämisideoita, joista kerro-taan tarkemmin raportissa.

The theme of this thesis is the co-operation between rehabilitation counsellors of Eskoo special child health clinic Silmu and parents with children, at age of six or under, who are in rehabilitation counselling. The thesis deals with taking parents into account in rehabilitation counselling and accentuates parents’ expertise about their children. The theory section discusses the theme of being a parent to child with special needs and examines concepts like early rehabilitation, family orientation and co-operation. We present Eskoo social services federation of municipalities and special child health clinic Silmu´s rehabilitation counselling. Parents’ expertise in their child’s condition is emphasized throughout the whole thesis. The study is qualitative and it was executed in two parts, to rehabilitation counsellors and to client families in the spring of 2010. The aim of the first part of the study was to clarify parents’ experiences of co-operation and their observing by rehabilitation counsellors. The goal was to get the parents’ voices and wishes heard, and trough that improve co-operation. The study’s material was collected with theme interviews. The other part was carried out as a questionnaire study to rehabilitation counsellors. The questionnaire investigated how rehabilitation advisors experience co-operation and parents observing throughout child’s rehabilitation advising. The results indicate that parents see co-operation as mainly sufficient. Parent observing had some insufficiency. Parents also yearn for some changes into contents of rehabilitation counselling. Especially rehabilitation counsellors’ servicefeatured working method was seen important from parents’ perspective. The study that was executed to rehabilitation counsellors indicates a need for noticing the parents more. From co-operation diverging results were received. Both parents and rehabilitation advisors brought out development ideas to rehabilitation counselling.