”Minkä takia muulla nauhalla ei voi tehä?” : Aikuisen sitoutuneisuus lapsen osallisuuden tukijana päiväkodissa

Abstract

Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön hankkeessa (VKK-Metro) vuonna 2010—2011 ‎yhtenä tavoitteena on lapsen ja vanhemman osallisuuden vahvistaminen. VKK-Metro-hankkeeseen ‎osallistuvat pääkaupunkiseudun kunnat, Helsingin yliopisto, alueen ammattikorkeakoulut ja ‎pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca. Erään hankkeeseen osallistuvan päiväkodin ‎kahden 3—5-vuotiaiden ryhmän aikuiset halusivat kehittää lapsen osallisuutta. Aikuisen sensitiivisyyden ‎kehittäminen on keino lisätä lapsen osallisuutta. Kehittämistehtävän tavoitteena oli löytää päiväkodin ‎aikuisille kehittämiskohteita sekä vahvuuksia aikuisen sitoutuneisuuden näkökulmasta. Aikuisen ‎sitoutuneisuuteen sisältyy herkkyys, aktivointi ja autonomia. Pascalin ym. (1995) kehittämällä ‎havainnointikaavakkella Adult Engagement Scale (AES) voidaan tutkia aikuisen sitoutuneisuutta. Pascal ‎ym. (1995) ovat kehittäneet mittarin Laeversin kehittämän Adult Style Observation Schedule for Early ‎Childhood Education (1993) –mittarin pohjalta.‎

Kehittämistyön lähestymistapa oli toimintatutkimus, jossa käytettiin osallistuvaa havainnointia ja yhteistä ‎reflektointia pääasiallisina tutkimusmenetelminä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys ja ‎tutkimuskysymykset ovat rakentuneet tutkimusprosessin aikana. Tutkimuskysymykset muodostuivat ‎seuraaviksi: Miten aikuisen sitoutuneisuus ilmenee? Mitkä tekijät edistävä tai estävät aikuisen ‎sitoutuneisuutta? Miten sitoutuneita lapset ovat aikuisen ohjaustilanteissa ja vapaan leikin tilanteissa? ‎Aikuisen sitoutuneisuutta tutkivasta AES-mittarista (Adult Engagement Scale) muokattiin Aikuisen ja ‎lapsen vuorovaikutuksen reflektiomalli. Päiväkodin aikuiset tutustuivat aikuisen sitoutuneisuuden ‎käsitteeseen ja malliin, jonka avulla aikuiset tutkivat videoituja aikuisen ja lapsen vuorovaikutustilanteita. ‎Tutkimukseen kuului osana myös lapsen sitoutuneisuuden mittaaminen. Laeversin (1997) kehittämän ‎lasten sitoutuneisuutta mittaavan LIS-YC-mittarin avulla tutkittiin lasten sitoutuneisuutta aikuisen ‎ohjaustilanteissa ja lasten vapaan leikin tilanteissa. Päiväkodin aikuisten reflektioita omista ‎ohjaustilanteista analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. ‎

Päiväkodin aikuisilla oli herkkyyttä tunnistaa lapsen tarpeita. Heillä oli myös taitoa aktivoida lasta. Lasten ‎sitoutuneisuuden keskiarvo aikuisen ohjaustilanteissa oli 4.1. Vapaan leikin tilanteissa lasten ‎sitoutuneisuuden keskiarvo oli 4. Aikuisen sitoutuneisuuden kannalta merkittäviä tekijöitä olivat ‎lapsiryhmän koko ja koostumus, keskeytykset ja päiväkodin struktuuri. Lapsen sitoutuneisuuden kannalta ‎merkittäviä tekijöitä olivat lapsen ominaispiirteet, aikuisen sitoutuneisuus ja läsnäolo, tila ja lapsiryhmän ‎koko. Keväällä 2010 päiväkodin aikuiset seurasivat, miten paljon aikuiset keskeyttävät aikuisen ja lapsen ‎välistä vuorovaikutusta. He ottivat käyttöönsä viestivihot, johon kirjataan viestit. Viestivihko toimi myös ‎lapsista tehtyjen havaintojen dokumentointivälineenä. Tiimien oman toiminnan suunnitteluaikaa oli ‎lisätty. Johtaja oli hyötynyt Aikuisen ja lapsen vuorovaikutuksen reflektointimallista. Hän oli hyödyntänyt ‎sitä rekrytoinnissa ja kehityskeskusteluissa. Havainnoinnin ja sadutuksen avulla aikuiset voivat harjoitella ‎lapsen kuulemista ja näin lisätä lapsen osallisuutta. Pienryhmätyöskentely auttaa aikuista sitoutumaan ‎vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Sitoutuneet aikuiset voivat vaikuttaa myös lapsen sitoutuneisuuteen ‎vaikuttaviin tekijöihin.‎

The early education development unit project´s, VKK-Metro unit´s one goal in year 2010—2011 is child´s ‎and parents´ participation. Municipalities in Helsinki region, the University of Helsinki, Universities of ‎Applied Sciences and the Center of Expertise on Social Welfare (SOCCA) have participated in this project. ‎This action research is part of this developing work. The adults of two child groups working with children ‎age between 3 and 5 were interested in developing their sensitivity with children. The adults´ idea was ‎that adult´s sensitivity is one way to improve the child´s participation. This developing project´s main aim ‎was to find more information from adult´s engagement. Then adults would have more information from ‎their engagement. Sensitivity, activity and autonomy includes to the adult´s engagement. Pascal et al. ‎‎(1995) have developed the Adult Engagement Scale (AES). This AES-scale has made for adult´s ‎engagement. Pascal et al. (1995) have made this AES-scale based on Adult Style Observation Schedule ‎for Early Childhood Education (1993)–scale made by Laevers. ‎

This action research was a process. Theory and research questions have been built during the process. ‎The most important methods of this research were observation and reflection. The research questions ‎were: How adult´s engagement appears? What factors support and prevent adult´s engagement? How ‎involved children are in situations with adults and in their free play situations? The Adult´s and child´s ‎interaction reflection model was constructed for this research. It is based on The Adult Engagement Scale ‎‎(AES). Based on this model, the adults explored their videotaped interactions with children. The material ‎was analyzed with theory-based content analysis. The Leuven involvement scale for young children (LIS-‎YC) developed by Laevers (1997) offered the method to observe how involved children are in those ‎situations with adults and also in their free play situations.‎

Based on the findings the adults of the day care center have sensitivity to recognize children’s needs. ‎They also have skills to activate children. The children were involved in their situations with adults and also ‎in their free play situations (average rate 4.1 in interaction with adults and 4 in free play situations). The ‎critical factors concerning adult´s engagement were the structure of the day, the structure of the child ‎group and interruptions caused by others and the small size of the child group. The critical factors ‎concerning child´s involvement were for example adult´s engagement or presence the play room and the ‎size of the child group. In the spring 2010 the adults of the day care center followed, how many ‎interruptions adults are causing in the adult´s and child´s interaction. They started use the notebooks for ‎delivering information and documenting observations on children for each other´s. They increased ‎groups´ planning time. The leader of the day care center had benefit from The Adult´s and child´s ‎interaction reflection model. She has used it in recruiting and in development discussions. As a conclusion, ‎the adults can practice listening and participation of children by means of observation and the story ‎crafting method. Small group working is helping adults to engage interaction with children. Engaged adults ‎can also effect to factors of child´s involvements.‎