Glenohumeraalinivelen toiminnan arviointi pesäpallon heitossa
Luukkainen, Joni; Sillanpää, Tuomas (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060916210
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060916210
Tiivistelmä
Pesäpallossa yliolan heittoja tapahtuu useita kertoja harjoittelun aikana, minkä vuoksi olkapäätä tukeviin kudoksiin kohdistuu paljon kuormitusta. Toistokertojen sekä liikkeen räjähtävyyden vuoksi useimmat loukkaantumiset pesäpallossa tapahtuvat glenohumeraalinivelen alueelle heittoliikkeen jarrutusvaiheen lopussa ja päätösvaiheen alussa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille pesäpallon heittoliikkeeseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden merkitystä loukkaantumisen ennaltaehkäisyyn. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää glenohumeraalinivelen toimintaa pesäpallon heiton aikana. Nivelen toiminta on merkittävässä asemassa heittoliikkeeseen osallistuvien lihasten aktivoinnissa (Neumann 2002, 104).
Tutkimus toteutettiin Jyväskylän Lohen pesäpallojoukkueelle. Tutkimusjoukko koostui yhteensä 17 koehenkilöstä, josta otokseen valikoitui kahdeksan henkilöä. Tutkimusotoksen henkilöiltä kysyttiin aluksi taustakysely, jossa selvitettiin loukkaantumishistoriaa sekä harjoittelutaustaa. Tutkimuksessa heitot videoitiin, jonka perusteella pystyi analysoimaan olkavarren kulmamuutoksia.
Tutkimuksesta selvisi, että käyntiinpanovaiheen ja jarrutusvaiheen lopun välinen aika oli verrannollinen heiton maksiminopeuteen. Mitä pidempi aika vaiheiden välillä kului, sitä hitaampi heittonopeus oli. Tukijalan pettämisen vuoksi heittoliikkeessä aiheuttaa kineettisen ketjun katkeamisen. Tämän häiriön vuoksi heittäjä kompensoi heittoliikettä jostain muusta osasta ylävartaloa, joka vaikuttaa olkavarren heittokulmaan ja näin mahdolliset loukkaantumiset lisääntyvät heiton loppuvaiheessa. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella kehitettävänä osa-alueena toimeksiantajalle ehdotettiin alaraajojen lihasten vahvistamista sekä kehonhuoltoharjoitusten lisäämistä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille pesäpallon heittoliikkeeseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden merkitystä loukkaantumisen ennaltaehkäisyyn. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää glenohumeraalinivelen toimintaa pesäpallon heiton aikana. Nivelen toiminta on merkittävässä asemassa heittoliikkeeseen osallistuvien lihasten aktivoinnissa (Neumann 2002, 104).
Tutkimus toteutettiin Jyväskylän Lohen pesäpallojoukkueelle. Tutkimusjoukko koostui yhteensä 17 koehenkilöstä, josta otokseen valikoitui kahdeksan henkilöä. Tutkimusotoksen henkilöiltä kysyttiin aluksi taustakysely, jossa selvitettiin loukkaantumishistoriaa sekä harjoittelutaustaa. Tutkimuksessa heitot videoitiin, jonka perusteella pystyi analysoimaan olkavarren kulmamuutoksia.
Tutkimuksesta selvisi, että käyntiinpanovaiheen ja jarrutusvaiheen lopun välinen aika oli verrannollinen heiton maksiminopeuteen. Mitä pidempi aika vaiheiden välillä kului, sitä hitaampi heittonopeus oli. Tukijalan pettämisen vuoksi heittoliikkeessä aiheuttaa kineettisen ketjun katkeamisen. Tämän häiriön vuoksi heittäjä kompensoi heittoliikettä jostain muusta osasta ylävartaloa, joka vaikuttaa olkavarren heittokulmaan ja näin mahdolliset loukkaantumiset lisääntyvät heiton loppuvaiheessa. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella kehitettävänä osa-alueena toimeksiantajalle ehdotettiin alaraajojen lihasten vahvistamista sekä kehonhuoltoharjoitusten lisäämistä.