Sairaanhoitajien kokemuksia itsetuhoisen nuoren auttamismenetelmistä nuorisopsykiatrisessa osastohoitotyössä

Abstract

Itsetuhoisesti käyttäytyvä nuori on aina otettava vakavasti ja kuuluu erikoissairaanhoidon piiriin. Suo-messa itsensä vahingoittaminen on nuorten keskuudessa yleistynyt. Psykiatriseen hoitoon hakeutu-neista nuorista jopa puolella itsetuhoisuuden eri muodot ovat yleisiä ja heillä on itsemurha-ajatuksia.

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia itsetuhoisen nuoren auttamismenetelmistä nuorisopsykiatrisessa osastohoitotyössä. Tavoitteena oli, että opinnäytetyöstäni saan tuloksia, joilla voidaan lisätä osaston sairaanhoitajien tietoisuutta käyttämistään psykiatrisen hoitotyön aut-tamismenetelmistä ja vahvistaa heidän ammatillista osaamistaan hoitosuhdetyöskentelyssä erikoissai-raanhoidossa.

Tutkimukseni oli kvalitatiivinen, ja aineiston keräsin haastattelemalla nuorisopsykiatrian osastolla työskenteleviä sairaanhoitajia. Haastatteluihin osallistui 10 sairaanhoitajaa. Haastattelut tehtiin joulukuussa 2018. Aineiston analysoin induktiivisella sisällön analyysillä.

Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa itsetuhoisen nuoren hoi-dossa toteutuu yksilöllisyys ja moniammatillinen työote. Lääkehoito itsetuhoisen nuoren akuuttivaiheen ja tilanteen rauhoittamisen kannalta korostui. Auttamismenetelmistä yleisimpiä olivat lääke-hoito, yhteisöhoito ja yksilövastuinen hoitotyö. Itsetuhoisen nuoren hoitosuhdetyöskentelyssä tärkeänä asiana sairaanhoitajat pitivät nuoren kohtaamista, luottamuksen rakentamista ja turvallisuuden tunteen luomista. Osastojakson aikana opetetut ja harjoitellut tunteiden säätelyharjoitukset koettiin hyödyllisiksi hillitsemään impulsiivista itsetuhoista käyttäytymistä. Sairaanhoitajien kokemukset aut-tamismenetelmien hyödyllisyydestä painottuivat enemmän osastohoitojaksoon kuin aikaan osastohoidon jälkeen. Tuloksista ilmeni myös, kuinka tärkeää on jatkohoidon suunnittelu, yhteistyö ja tiedottaminen avohoidon verkoston kanssa. Itsetuhoisen nuoren auttamismenetelmien hyödyllisyydestä tutki-muksissa selvisi, että nuorisopsykiatrian sairaanhoitajat saavat satunnaisesti tietoa potilaan tilanteesta ja voinnista osastojakson jälkeen. Opinnäytetyön tulosten perusteella sairaanhoitajat voivat vahvistaa itsetuhoisen nuoren hoitotyön osaamistaan. Tulosten pohjalta kehitetään jatkossa osaston uusien työn-tekijöiden laadukkaampaa perehdyttämistä.

A self-destructive adolescent must always be taken seriously and belongs to specialized medical care. In Finland the deliberate self-harm among adolescents has become more common. Even half of the adolescents treated in psychiatric care suffer from differentforms of self-destructive behavior and have suicidal thoughts.

The purpose of my study was to describe nurses’ experiences of self-destructive adolescent intervention methods in the adolescent psychiatry inpatient care. The aim of the study was to get results that can be used to increase awareness of the intervention methods the nurses use and to bolster their professional competence.

The thesis is a qualitative research and the data was collected by interviewing nurses working in ado-lescent psychiatry. Ten nurses were interviewed. The interviews were done in December 2018. The study material was analyzed with the method of inductive content analysis.

The results of the study showed that individual and multi-professional co-operation approach were actualized in the adolescent psychiatry inpatient care of self-destructive young. Pharmacological treat-ment was emphasized in acute phase and to appease the situation. The most common intervention methods were drug therapy, community-based care and primary nursing. In the nurse-patient relation-ship of self-destructive adolescent the nurses considered important encountering young, confidence-building and creating sense of security. The emotional regulation exercises that were taught and prac-ticed during the inpatient care period were considered useful in restraining impulsive self-destructive behavior. According to the nurses the intervention methods were considered more useful during the inpatient care than after discharge. The results of the study also showed that how important it is to plan further treatment, co-operate and communicate with the outpatient care network. The results showed that the nurses working in the adolescent psychiatric inpatient care got information about a patient’s situation and condition only randomly after the inpatient care period.With the results of the study nurses bolstered their competence in adolescent nursing. The results will be used for developing the quality of the orientation program for new employees.