Kestävää Kuntoutusta, Intensiivisen palveluohjausprosessin luominen
Oranen, Henna (2019)
Oranen, Henna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061817160
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061817160
Tiivistelmä
Tutkimusavusteisessa kehittämistehtävässä oli tarkoituksena perehtyä mahdollisimman vaikuttavan intensiivisen palveluohjauksen toteuttamiseen oman palvelutuotteen tuotteistamisen pohjalle.
Opinnäytetyö sisältää kirjallisuuteen ja aiempaan tutkimukseen perustuvan viitekehyksen ja tutustumisen sellaisiin valmiisiin työskentelymenetelmiin, joita kirjallisuudessa on mainittu tavoiksi tuottaa osallisuuteen ja voimaantumiseen perustuvaa työtä. Lisäksi tehtiin teemahaastattelu, jossa haastateltiin viittä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaa.
Kehittämiskysymyksiksi oli asetettu: 1) Millaista palveluohjauksen tulisi olla, jotta se olisi mahdollisimman osallistavaa ja voimaannuttavaa? 2) Millaisilla käytännön menetelmillä suoritetaan mahdollisimman osallistavaa ja voimaannuttavaa palveluohjausta? sekä 3) Millainen palvelulupaus muodostuu mahdollisimman täydellistä intensiivistä palveluohjausta tarjoavalle yritykselle?
Tulokseksi saatiin, että palveluohjauksen tulisi perustua ihmisen omaan tarpeen määrittelyyn ja hänen ymmärtämiseensä. Käytännön toimivina menetelminä esiin nousi case management, henkilökohtainen budjetointi sekä motivoiva neuvonta. Nykyisten palvelujen sijaan tulisi tarjota koordinoidumpia, ihmiskeskeisempiä ja ennaltaehkäisevämpiä palveluja. Lisäksi palveluohjauksen resurssointiin pitäisi panostaa nykyistä enemmän.
Kyseenalaistamaton ihmislähtöisyys ja yksilöllisesti toteutettu palvelujen räätälöinti, nousivat tuloksissa palvelulupauksen lähtökohdiksi asiakkaana olevalle ihmiselle. Toisessa palvelulupauksessa, joka annetaan palvelun ostajalle, eli kunnalle, korostuu tuloksissa (kustannus-)vaikuttavuuden todentaminen.
Opinnäytetyö sisältää kirjallisuuteen ja aiempaan tutkimukseen perustuvan viitekehyksen ja tutustumisen sellaisiin valmiisiin työskentelymenetelmiin, joita kirjallisuudessa on mainittu tavoiksi tuottaa osallisuuteen ja voimaantumiseen perustuvaa työtä. Lisäksi tehtiin teemahaastattelu, jossa haastateltiin viittä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaa.
Kehittämiskysymyksiksi oli asetettu: 1) Millaista palveluohjauksen tulisi olla, jotta se olisi mahdollisimman osallistavaa ja voimaannuttavaa? 2) Millaisilla käytännön menetelmillä suoritetaan mahdollisimman osallistavaa ja voimaannuttavaa palveluohjausta? sekä 3) Millainen palvelulupaus muodostuu mahdollisimman täydellistä intensiivistä palveluohjausta tarjoavalle yritykselle?
Tulokseksi saatiin, että palveluohjauksen tulisi perustua ihmisen omaan tarpeen määrittelyyn ja hänen ymmärtämiseensä. Käytännön toimivina menetelminä esiin nousi case management, henkilökohtainen budjetointi sekä motivoiva neuvonta. Nykyisten palvelujen sijaan tulisi tarjota koordinoidumpia, ihmiskeskeisempiä ja ennaltaehkäisevämpiä palveluja. Lisäksi palveluohjauksen resurssointiin pitäisi panostaa nykyistä enemmän.
Kyseenalaistamaton ihmislähtöisyys ja yksilöllisesti toteutettu palvelujen räätälöinti, nousivat tuloksissa palvelulupauksen lähtökohdiksi asiakkaana olevalle ihmiselle. Toisessa palvelulupauksessa, joka annetaan palvelun ostajalle, eli kunnalle, korostuu tuloksissa (kustannus-)vaikuttavuuden todentaminen.