Lohduttaako kukaan Nyytiä? : Työntekijöiden kokemuksia lapsilähtöisyyden toteutumisesta Lahden kaupungin kotipalvelun perhetyössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten lapsilähtöisyys toteutuu Lahden kaupungin Kotipalvelun perhetyön käytännöissä. Tavoitteenamme oli myös saada selville, onko lapsilähtöisessä työotteessa kehitettävää. Yleisempänä tavoitteenamme pidimme myös liittymistä yhteiskunnalliseen keskusteluun lapsilähtöisyydestä ja lapsen näkökulman huomioimisesta.

Tutkimuksemme oli hankkeistettu, laadullinen opinnäytetyö. Tarkoituksenamme oli saada kokemuksia ja näkemyksiä lapsilähtöisyydestä sekä perhetyön asiakkailta että työntekijöiltä. Aineisto kerättiin tätä tutkimusta varten tehdyllä kyselylomakkeella kesäkuussa 2010. Laadimme kaksi erilaista kyselylomaketta, toisen työntekijöille ja toisen asiakkaille. Lähetimme kyselylomakkeet viidelle työntekijälle sekä viidelle asiakkaalle. Tutkimuksemme aineisto koostui lopulta viiden työntekijän vastauksista. Kyselylomakkeessa oli kolme strukturoidumpaa, vastaajien taustatietoja kartoittavaa kysymystä. Loput viisi kysymystä olivat avoimia kysymyksiä. Saatu aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysi–menetelmällä.

Tämän tutkimuksen tiedonantajina toimivat perhetyöntekijät kokivat lapsilähtöisen työotteen merkityksekkääksi, ja he korostivat avoimen keskustelun ja kommunikaation tärkeyttä työskentelyssään. Lapsen kuuleminen työskentelyssä koettiin ehdottoman tärkeäksi. Perhetyöntekijän rooli nähtiin merkittävänä lapsen edun huomioimisessa. Esteenä lapsilähtöisyyden toteutumiselle koettiin esimerkiksi perheiden moniongelmaisuus, vanhempien vaativuus ja tarvitsevuus, työntekijän väsymys tai arkuus pitää lapsen puolia. Perhetyöntekijän tehtäviin katsottiin kuuluvaksi lapsen näkyvyyden korostaminen perheen arjessa. Perhetyöntekijät toivat esiin niin konkreettisia parannusehdotuksia kuin jokaisen työntekijän oman työn pohtimisen tärkeyttä lapsilähtöisen työotteen kehittämiseksi.

The purpose of this study was to find out how the family workers in family work in the city of Lahti pay attention to child’s place in the family and how the child is being noticed as a participant in every day life in the family. Our goal was also to find out what kind of development suggestions the family workers see to improve their child-oriented work. We also wanted to have experiences from the clients of family work. The goal was to study how the parents see the family work and how the family workers have been noticing their child in the working process.

This study was a project done with the family work in Lahti. Our purpose was to describe both family workers’ and clients’ experiences of the child-oriented work. Through the process we got material only from the family workers. The family workers’ experiences were studied through questionnaires, which included three structured and five open ended questions. The research material was analyzed by qualitative content analysis.

The family workers felt that the children should be the purpose of their work. Communication between the parents and family workers was seen as important. Family workers felt that it was their job to take care of the children’s best interests if the parents were unable to do that. Parents’ many problems or family workers’ lack of motivation, for example, were seen as situations when children’s needs were most likely to be left in the dark. Family workers brought up concrete development suggestions to improve their work, so that the child would be properly taken noticed of.