Brasilian eukalyptusviljelmät : Havaintoja korjuutyönjohtajan tehtävistä ja korjuunohjauksesta
Sainio, Sami (2019)
Sainio, Sami
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019070117606
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019070117606
Tiivistelmä
Brasilia on metsäkonevalmistaja Ponsselle merkittävä markkina-alue. Yhtiö toimittaa asiakkailleen metsäkoneiden lisäksi koulutusta. Tämä opinnäytetyö on osa hanketta, jossa työn tilaaja Ponsse osallistuu brasilialaisten asiakkaidensa korjuutyönjohtajien koulutuksen kehittämiseen.
Brasilialainen eukalyptusviljelmä on yksi maailman tehokkaimmista tavoista tuottaa lyhytkuituisen selluloosan raaka-ainetta. Tuotannon tehokkuus perustuu optimaalisiin kasvuolosuhteisiin ja intensiiviseen metsänhoitoon. Eukalyptusviljelmien metsänhoitoon kuuluu olennaisena osana puunkorjuu, jota tehdään sekä kokorunko- että tavaralajimenetelmällä. Puunkorjuun toteutus vaatii kehittynyttä suunnittelua ja ohjausta. Yksittäisellä puunkorjuukohteella korjuunsuunnittelusta ja korjuunohjauksesta vastaa korjuutyönjohtaja. Opinnäytetyössä koottiin tietoa Brasilian metsistä, Brasilian eukalyptusviljelmistä, eukalyptusviljelmien puunkorjuusta ja korjuutyönjohtajan työtehtävistä. Opinnäytetyön pohdintaosioon koottiin opinnäytetyöprosessin aikana syntyneitä ajatuksia Brasilian eukalyptusviljelmien ja puunkorjuun kehityssuunnista. Työhön tarvittava aineisto kerättiin kirjallisuuden, haastatteluiden ja havaintojen avulla. Työn tuotoksena syntyi sekä luottamuksellinen koulutusdokumentti Ponsselle että kuvaus Brasilian eukalyptusviljelmistä ja eukalyptusviljelmien puunkorjuusta.
Lyhtykuituisen selluloosan kysyntä on edelleen jatkuvassa kasvussa ja eukalyptusraaka-aineen tarve kasvaa. Nykyisten viljelysten tuottoa on mahdollista kasvattaa esimerkiksi geenimuunnellun eukalyptuksen käytöllä. Tehostaminen ei kuitenkaan yksin riitä vastaamaan kysynnän kasvuun vaan eukalyptuksen viljelyalaa täytyy kasvattaa. Viljelyalan kasvattaminen on ongelmallista eukalyptusviljelmien kilpaillessa muiden maankäyttömuotojen kanssa ja viljelmät perustetaankin yhä useammin muuhun käyttöön huonommin soveltuville alueille, kuten rinteille. Viljelyalan kasvattaminen johtaa siihen, että viljelyala laajenee enenevässä määrin yksityisomisteisille alueille.
Tuotannon tehostaminen ja uudet viljelyalueet vaikuttavat puunkorjuuseen. Tuotannon tehostamisen mukana maaperän ja tiestön kuormitus kasvaa. Puunhankinnan siirtyminen yksityisomisteisiin metsiin aiheuttaa lisähaasteita korjuunsuunnitteluun ja korjuunohjaukseen. Rinnepuunkorjuun lisääntyminen saattaa aiheuttaa lisää tuotekehitystarpeita. Nykyinen vinssiavusteinen tavaralajimenetelmää käyttävä puunkorjuu on osoittanut toimivuutensa rinteiden puunkorjuussa, mutta lisää tuotekehitystä saatetaan tarvita, mikäli puunkorjuu siirtyy jyrkemmille rinteille. Mobiilitiedonsiirron parantuessa korjuunsuunnittelu ja korjuunohjaus tulee siirtymään lähemmäs reaaliaikaa. Samalla korjuutyönjohtajan rooli muuttuu yhä enemmän koordinaattorin roolin suuntaan ja yksittäisen työtekijän vastuualue kasvaa.
Brasilialainen eukalyptusviljelmä on yksi maailman tehokkaimmista tavoista tuottaa lyhytkuituisen selluloosan raaka-ainetta. Tuotannon tehokkuus perustuu optimaalisiin kasvuolosuhteisiin ja intensiiviseen metsänhoitoon. Eukalyptusviljelmien metsänhoitoon kuuluu olennaisena osana puunkorjuu, jota tehdään sekä kokorunko- että tavaralajimenetelmällä. Puunkorjuun toteutus vaatii kehittynyttä suunnittelua ja ohjausta. Yksittäisellä puunkorjuukohteella korjuunsuunnittelusta ja korjuunohjauksesta vastaa korjuutyönjohtaja. Opinnäytetyössä koottiin tietoa Brasilian metsistä, Brasilian eukalyptusviljelmistä, eukalyptusviljelmien puunkorjuusta ja korjuutyönjohtajan työtehtävistä. Opinnäytetyön pohdintaosioon koottiin opinnäytetyöprosessin aikana syntyneitä ajatuksia Brasilian eukalyptusviljelmien ja puunkorjuun kehityssuunnista. Työhön tarvittava aineisto kerättiin kirjallisuuden, haastatteluiden ja havaintojen avulla. Työn tuotoksena syntyi sekä luottamuksellinen koulutusdokumentti Ponsselle että kuvaus Brasilian eukalyptusviljelmistä ja eukalyptusviljelmien puunkorjuusta.
Lyhtykuituisen selluloosan kysyntä on edelleen jatkuvassa kasvussa ja eukalyptusraaka-aineen tarve kasvaa. Nykyisten viljelysten tuottoa on mahdollista kasvattaa esimerkiksi geenimuunnellun eukalyptuksen käytöllä. Tehostaminen ei kuitenkaan yksin riitä vastaamaan kysynnän kasvuun vaan eukalyptuksen viljelyalaa täytyy kasvattaa. Viljelyalan kasvattaminen on ongelmallista eukalyptusviljelmien kilpaillessa muiden maankäyttömuotojen kanssa ja viljelmät perustetaankin yhä useammin muuhun käyttöön huonommin soveltuville alueille, kuten rinteille. Viljelyalan kasvattaminen johtaa siihen, että viljelyala laajenee enenevässä määrin yksityisomisteisille alueille.
Tuotannon tehostaminen ja uudet viljelyalueet vaikuttavat puunkorjuuseen. Tuotannon tehostamisen mukana maaperän ja tiestön kuormitus kasvaa. Puunhankinnan siirtyminen yksityisomisteisiin metsiin aiheuttaa lisähaasteita korjuunsuunnitteluun ja korjuunohjaukseen. Rinnepuunkorjuun lisääntyminen saattaa aiheuttaa lisää tuotekehitystarpeita. Nykyinen vinssiavusteinen tavaralajimenetelmää käyttävä puunkorjuu on osoittanut toimivuutensa rinteiden puunkorjuussa, mutta lisää tuotekehitystä saatetaan tarvita, mikäli puunkorjuu siirtyy jyrkemmille rinteille. Mobiilitiedonsiirron parantuessa korjuunsuunnittelu ja korjuunohjaus tulee siirtymään lähemmäs reaaliaikaa. Samalla korjuutyönjohtajan rooli muuttuu yhä enemmän koordinaattorin roolin suuntaan ja yksittäisen työtekijän vastuualue kasvaa.