Sosiaalinen hyvinvointi helsinkiläisessä yläkoulussa: Kouluterveyskyselyn 2017 koulukohtaisten tulosten analysointi

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä helsinkiläisen yläkoulun kanssa. Kouluun viitataan kohdekouluna. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla kohdekoulun 8. ja 9. luokkalaisten kokemuksia kouluyhteisönsä sosiaalisesta hyvinvoinnista vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn koulukohtaisten tulosten perusteella. Tavoitteena oli auttaa kohdekoulun opiskeluhuoltoa kohdentamaan hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa kouluyhteisön ja oppilaiden tarpeiden mukaan.

Opinnäytetyön aineistona käytettiin kohdekoulun tuloksia vuoden 2017 Kouluterveyskyselyssä. Kohdekoulussa poikien vastausaktiivisuus oli 76 prosenttia (n=57) ja tyttöjen 70 prosenttia (n=33). Kohdekoulun koulukohtaiset tulokset saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sähköisestä tulospalvelusta indikaattoreina. Kohdekoulun tuloksia verrattiin koulun omiin vuoden 2013 tuloksiin sekä keskimääräisiin tuloksiin Helsingin kaupungin yläkouluissa vuonna 2017. Lisäksi kohdekoulun tyttöjen ja poikien tuloksia verrattiin toisiinsa. Laskettujen erojen merkittävyyttä arvioitiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viitteellisten tulkintarajojen avulla.

Poikien kokemukset oppilaiden keskinäisistä suhteista, kiusaamisesta ja opettajista olivat valtaosin myönteisempiä kuin vuonna 2013 tai ennallaan. Tyttöjen tulokset olivat sen sijaan suurelta osin aiempaa kielteisempiä. Lisäksi läheinen ystävä puuttui aiempaa suuremmalta osalta oppilaista. Poikien kokemukset vuonna 2017 olivat pääosin myönteisempiä kuin tyttöjen. Helsingin keksimääräisiin tuloksiin verrattuna kokemukset opettajista olivat kohdekoulussa myönteisempiä, samoin tunteet koulu- ja luokkayhteisöön kuulumisesta. Kiusaamisesta oli kerrottu koulun aikuiselle koko Helsinkiä yleisemmin. Toisaalta kohdekoulussa kiusaaminen jatkui kertomisesta huolimatta useammin. Lisäksi kohdekoulussa pojat kokivat välitunneilla yksinäisyyttä ja pelkoa yleisemmin kuin pojat Helsingissä keskimäärin.

Kohdekoulun opiskeluhuolto voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia suunnitellessaan ja arvioidessaan toimintaansa. Tässä työssä käsiteltiin vain pientä osaa Kouluterveyskyselystä. Jatkossa voitaisiin kartoittaa kyselyn muita aiheita, kuten elintapoja. Laadullisella tutkimuksella voitaisiin selvittää syvemmin tämän opinnäytetyön aiheita ja oppilaiden kokemuksia. Ennen kaikkea opinnäytetyö osoitti, että koulukohtaiset tulokset voivat poiketa selvästi kaupungin keskimääräisistä sekä koulun omista, aiempien vuosien tuloksista. Koulukohtaisia tuloksia on siksi tärkeä seurata ja hyödyntää – niin kohdekoulussa kuin muuallakin maassa.

This project was carried out in cooperation with a Finnish comprehensive school which is referred to as the target school. The purpose was to chart the social well-being in the target school based on the results of a National School Health Promotion Study 2017. The aim was to help the communal pupil welfare group of this school to target its actions according to the needs of the school community and hence promote the well-being of the pupils.

This project exploited secondary data. The original data of the National School Health Promotion Study was gathered in the spring of 2017 by a questionnaire. The response rate at the target school was 76% (n=57) for the boys and 70% (n=33) for the girls. The participants were 8th and 9th graders. For this project, the results were obtained from an online portal. Only results relevant to the social well-being of the school community were examined. The results were compared with the results of the target school in 2013 and with the average results of the whole city in 2017. Differences between the boys and the girls of the target school were examined, too. To assess the significance of the results I used indicative limits provided by the National Institute for Health and Welfare.

According to the results, girls experienced the school community and their classmates more negatively in 2017 than in 2013. In contrast, the experiences of boys were either unchanged or more positive. Additionally, compared to 2013 a bigger part of the pupils did not have a close friend at all. Furthermore, in 2017 boys experienced the school community mainly more positively than girls. Compared to the mean results of the whole city, teachers were evaluated mostly more positively in the target school and bullying had been reported to adults more commonly. On the other hand, bullying continued after telling about it more often in the target school than in the city on average. Moreover, boys in the target school reported loneliness and fear during breaks more commonly when compared to the whole city.

The welfare group of the target school may exploit the results in planning and evaluating its actions. In future, other areas of the School Health Promotion Study could be charted or qualitative methods could be used to examine the topics of this project more closely. Finally, this project demonstrated that the results of this national study in one school may clearly differ from the previous results of the same school or from the mean results of the whole city. That is why it is important to monitor the results of single schools in the future as well.