Ruusuinfektiota sairastavan potilaan ohjauksen kirjaamisen kehittäminen Kotisairaalassa
Kinnunen, Minna; Uhlgrén, Ann-Marie (2010)
Kinnunen, Minna
Uhlgrén, Ann-Marie
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120216817
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120216817
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja Espoon kotisairaalan kehittämistyön raportti. Kehittämistyön tarkoituksena on kehittää Espoon kotisairaalaan kirjaamista sekä edistää kansallisen hoitotyön yhtenäisen kirjaamisen mallin oppimista. Teoreettisena perustana kehittämistyössä on Sosiaali- ja terveysministeriön laki (159/2007) hoitotyön sähköisestä kirjaamisesta, asetus (298/2009) potilasasiakirjoista ja suomalaisen hoitotyön (FinCC) tarve- ja toimintoluokitukset.
Kehittämistoiminnan työryhmä muodostui Espoon kotisairaalan kahdesta sairaanhoitajasta ja Laurea ammattikorkeakoulun kahdesta opiskelijasta. Työryhmässä kehittämiskohteeksi valittiin ruusuinfektiota sairastavan potilaan ohjauksen kirjaaminen. Nykytilanteen kuvaus toteutettiin lomakehaastattelun avulla. Kuvauksesta selvisi, että ohjausta annetaan, mutta sen kirjaamista tulisi kehittää. Nykytilanteen kuvaamisen perusteella työryhmässä mietittiin ohjauksen kirjaamiselle yhtenäiset kriteerit. Uudessa kirjaamisen toimintamallissa kirjataan käyttäen suomalaisen hoitotyön tarve- ja toimintoluokituksen mukaisesti pää- ja alaluokkia.
Kehittämistyön toimintamenetelmänä käytettiin juurruttamista. Juurruttamisprosessin mukaisesti työyhteisölle tuotettiin teoriatietoa ruusuinfektiosta ja sen hoidosta sekä kansallisen hoitotyön systemaattisesta kirjaamisen mallista. Kehittämishanke eteni yhteistyössä työelämän edustajien ja opiskelijoiden kanssa.
Uudessa toimintamallissa ruusuinfektiota sairastavan potilaan ohjaus tulee kirjata kolmen komponentin mukaan. Näitä komponentteja ovat aktiviteetti, kudoseheys ja jatkohoito. Aktiviteetti- komponentin alla tulee käyttää alaluokkaa aktiviteettiin liittyvä ohjaus. Tähän tulee kirjoittaa potilaan liikunnasta ja levosta saama ohjaus. Kudoseheys-komponentin alla tulee käyttää alaluokkia ihon kunnon seuranta, ihon perushoito ja ihon hoitoon liittyvä ohjaus. Kolmantena komponenttina tulee käyttää Jatkohoito-komponenttia, jonka alaluokista käytetään jatkohoidon suunnitelman laatimista ja jatkohoitoon liittyvää ohjausta. Tähän kirjoitetaan esimerkiksi annettu ohjaus potilaan lääkehoidon jatkumisesta ja tarvittaessa yhteydenotosta lääkäriin.
Uutta toimintamallia ja työryhmän työskentelyä arvioitiin kyselylomakkeella. Työyhteisön henkilökunta koki uuden toimintamallin olevan aikaa vievä. Muutosta viedään eteenpäin vähitellen juurruttamisprosessin mukaisesti.
Kehittämistoiminnan työryhmä muodostui Espoon kotisairaalan kahdesta sairaanhoitajasta ja Laurea ammattikorkeakoulun kahdesta opiskelijasta. Työryhmässä kehittämiskohteeksi valittiin ruusuinfektiota sairastavan potilaan ohjauksen kirjaaminen. Nykytilanteen kuvaus toteutettiin lomakehaastattelun avulla. Kuvauksesta selvisi, että ohjausta annetaan, mutta sen kirjaamista tulisi kehittää. Nykytilanteen kuvaamisen perusteella työryhmässä mietittiin ohjauksen kirjaamiselle yhtenäiset kriteerit. Uudessa kirjaamisen toimintamallissa kirjataan käyttäen suomalaisen hoitotyön tarve- ja toimintoluokituksen mukaisesti pää- ja alaluokkia.
Kehittämistyön toimintamenetelmänä käytettiin juurruttamista. Juurruttamisprosessin mukaisesti työyhteisölle tuotettiin teoriatietoa ruusuinfektiosta ja sen hoidosta sekä kansallisen hoitotyön systemaattisesta kirjaamisen mallista. Kehittämishanke eteni yhteistyössä työelämän edustajien ja opiskelijoiden kanssa.
Uudessa toimintamallissa ruusuinfektiota sairastavan potilaan ohjaus tulee kirjata kolmen komponentin mukaan. Näitä komponentteja ovat aktiviteetti, kudoseheys ja jatkohoito. Aktiviteetti- komponentin alla tulee käyttää alaluokkaa aktiviteettiin liittyvä ohjaus. Tähän tulee kirjoittaa potilaan liikunnasta ja levosta saama ohjaus. Kudoseheys-komponentin alla tulee käyttää alaluokkia ihon kunnon seuranta, ihon perushoito ja ihon hoitoon liittyvä ohjaus. Kolmantena komponenttina tulee käyttää Jatkohoito-komponenttia, jonka alaluokista käytetään jatkohoidon suunnitelman laatimista ja jatkohoitoon liittyvää ohjausta. Tähän kirjoitetaan esimerkiksi annettu ohjaus potilaan lääkehoidon jatkumisesta ja tarvittaessa yhteydenotosta lääkäriin.
Uutta toimintamallia ja työryhmän työskentelyä arvioitiin kyselylomakkeella. Työyhteisön henkilökunta koki uuden toimintamallin olevan aikaa vievä. Muutosta viedään eteenpäin vähitellen juurruttamisprosessin mukaisesti.