Ruusuinfektiota sairastavan potilaan ohjauksen kirjaamisen kehittäminen Kotisairaalassa

Abstract

Tämä opinnäytetyö on Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja Espoon kotisairaalan kehittämistyön raportti. ‎Kehittämistyön tarkoituksena on kehittää Espoon kotisairaalaan kirjaamista sekä edistää kansallisen hoitotyön ‎yhtenäisen kirjaamisen mallin oppimista. Teoreettisena perustana kehittämistyössä on Sosiaali- ja terveysministeriön ‎laki (159/2007) hoitotyön sähköisestä kirjaamisesta, asetus (298/2009) potilasasiakirjoista ja suomalaisen hoitotyön ‎‎(FinCC) tarve- ja toimintoluokitukset.‎

Kehittämistoiminnan työryhmä muodostui Espoon kotisairaalan kahdesta sairaanhoitajasta ja Laurea ‎ammattikorkeakoulun kahdesta opiskelijasta. Työryhmässä kehittämiskohteeksi valittiin ruusuinfektiota sairastavan ‎potilaan ohjauksen kirjaaminen. Nykytilanteen kuvaus toteutettiin lomakehaastattelun avulla. Kuvauksesta selvisi, että ‎ohjausta annetaan, mutta sen kirjaamista tulisi kehittää. Nykytilanteen kuvaamisen perusteella työryhmässä mietittiin ‎ohjauksen kirjaamiselle yhtenäiset kriteerit. Uudessa kirjaamisen toimintamallissa kirjataan käyttäen suomalaisen ‎hoitotyön tarve- ja toimintoluokituksen mukaisesti pää- ja alaluokkia.‎

Kehittämistyön toimintamenetelmänä käytettiin juurruttamista. Juurruttamisprosessin mukaisesti työyhteisölle tuotettiin ‎teoriatietoa ruusuinfektiosta ja sen hoidosta sekä kansallisen hoitotyön systemaattisesta kirjaamisen mallista. ‎Kehittämishanke eteni yhteistyössä työelämän edustajien ja opiskelijoiden kanssa.‎

Uudessa toimintamallissa ruusuinfektiota sairastavan potilaan ohjaus tulee kirjata kolmen komponentin mukaan. Näitä ‎komponentteja ovat aktiviteetti, kudoseheys ja jatkohoito. Aktiviteetti- komponentin alla tulee käyttää alaluokkaa ‎aktiviteettiin liittyvä ohjaus. Tähän tulee kirjoittaa potilaan liikunnasta ja levosta saama ohjaus. Kudoseheys-‎komponentin alla tulee käyttää alaluokkia ihon kunnon seuranta, ihon perushoito ja ihon hoitoon liittyvä ohjaus. ‎Kolmantena komponenttina tulee käyttää Jatkohoito-komponenttia, jonka alaluokista käytetään jatkohoidon ‎suunnitelman laatimista ja jatkohoitoon liittyvää ohjausta. Tähän kirjoitetaan esimerkiksi annettu ohjaus potilaan ‎lääkehoidon jatkumisesta ja tarvittaessa yhteydenotosta lääkäriin.‎

Uutta toimintamallia ja työryhmän työskentelyä arvioitiin kyselylomakkeella. Työyhteisön henkilökunta koki uuden ‎toimintamallin olevan aikaa vievä. Muutosta viedään eteenpäin vähitellen juurruttamisprosessin mukaisesti.‎

Erysipelas patient guidelines: development of documentation at Home Hospital

This thesis is a report of development project by students from Laurea University of Applied Sciences and employees ‎from Espoo’s Home Hospital. The purpose of the development project was to develop documentation in Espoo’s ‎Home Hospital and further the adoption of national documentation model in nursing. The theoretical foundation in the ‎development project is the statute by Ministry of Social Affairs and Health (159/2007) about electronic documentation ‎in nursing, regulation (298/2009) of patient documentation, and Finnish Care Classification (FinCC).‎

The development work group consisted of two nurses from Espoo’s Home Hospital, two students from Laurea ‎University of Applied Sciences. The work group chose documenting the guidance that an Erysipelas patient receives as ‎the object of development. The description of the present situation was executed with the help of a form interview. ‎The description revealed that guidance was given, but its documentation should be developed. According to the ‎description of present situation, the work group selected cohesive criteria for the documentation of guidance. In the ‎new model, documentation is carried out according to the Finnish Care Classification, with main and sub categories.‎

Dissemination was employed as the method of development process. In accordance with the dissemation process, ‎theoretical knowledge about Erysipelas and its treatment, as well as about the national systematic documentation ‎model in nursing, was produced to the work community. The development project proceeded in collaboration with the ‎representatives from working life and the students.‎

In the new action model the Erysipelas patient guidelines are documented under three criteria: patient activity, tissue ‎integrity and further care. Patient activity comprises guidance given to patient regarding exercise and rest. Tissue ‎integrity has three sub-categories: observation of the state of patient’s skin, basic care of skin and guidance regarding ‎skin treatment. Further care includes drawing up a further care plan and guidance regarding further care, e.g. ‎guidance of further medicinal care and when to contact a doctor. ‎

The new action model and the work of the working group was evaluated with a questionnaire. The staff of the work ‎community experienced the new action model as time-consuming. Nevertheless, the change will be implemented step ‎by step in accordance with the dissemination process.‎