Prototyypin jatkokehitys ja dokumentointi
Niemeläinen, Antti (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091118404
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091118404
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Process Genius Oy:lle matemaattisen pelin prototyypin kehitys siihen asteeseen, josta heidän on mahdollista jatkokehittää sitä itse. Prototyyppi oli luotu työharjoittelun aikana. Pelin tarkoituksena on opettaa suunnistusta ja kartanlukua valitsemalla kartasta optimaalisin reitti. Vastaamalla oikein matemaattisiin kysymyksiin, pääsee pelaaja liikkumaan eteenpäin kartalla. Vaihe prototyypistä jatkokehitykseen sisältää sovellusarkkitehtuurin eheyttämistä, sen dokumentointia sekä prosessin raportointia.
Prototyypistä oli tarkoituksena eristää viisi erillistä komponenttia, joita on myös mahdollista hyödyntää tulevissa Unity-projekteissa. Komponentit tuli dokumentoida hyödyntäen UML-kaavioita sekä logiikkaa kuvaavien kaavioiden avulla.
Kehityksen aikana selvisi, että suunnitelmallisuus ja kokemus ovat tärkeitä elementtejä komponenttien luomisessa ja niiden kehityksessä. Suunnittelulle ja kehitykselle on annettava oma aikansa ja niiden liian lähekkäinen sijoitus aikataulussa voi olla haitallista niin kehitykselle kuin suunnittelulle. Pelikehityksessä komponentit ovat yleensä varsin pelikohtaisia, joten niiden hyödyntäminen muissa projekteissa ilman suuria muutoksia on hanakalaa. Lopputuotoksena projekti on sovellusarkkitehtuurillisesti eheämmässä kunnossa, jonka rajapintoja on dokumentoitu ja selkeytetty kaavioiden avulla.
Prototyypistä oli tarkoituksena eristää viisi erillistä komponenttia, joita on myös mahdollista hyödyntää tulevissa Unity-projekteissa. Komponentit tuli dokumentoida hyödyntäen UML-kaavioita sekä logiikkaa kuvaavien kaavioiden avulla.
Kehityksen aikana selvisi, että suunnitelmallisuus ja kokemus ovat tärkeitä elementtejä komponenttien luomisessa ja niiden kehityksessä. Suunnittelulle ja kehitykselle on annettava oma aikansa ja niiden liian lähekkäinen sijoitus aikataulussa voi olla haitallista niin kehitykselle kuin suunnittelulle. Pelikehityksessä komponentit ovat yleensä varsin pelikohtaisia, joten niiden hyödyntäminen muissa projekteissa ilman suuria muutoksia on hanakalaa. Lopputuotoksena projekti on sovellusarkkitehtuurillisesti eheämmässä kunnossa, jonka rajapintoja on dokumentoitu ja selkeytetty kaavioiden avulla.