Kirjasto kasvattajana : Yleisten kirjastojen näkemyksiä mediakasvatuksesta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia mediakasvatusaiheiden parissa työskentelevien yleisten kirjastojen työntekijöiden näkemyksiä mediakasvatuksesta ja kirjaston roolista mediakasvattajana. Lisäksi tutkittiin kirjaston työntekijöiden mielipiteitä ja asenteita ulkopuolisen tahon (tässä tapauksessa Mediakasvatuskeskus Metkan) kirjastolle suuntaamasta mediakasvatusmateriaalista.

Tutkimukseen haastateltujen henkilöiden käsitykset mediakasvatuksesta vaihtelivat jonkin verran. Tämä vaikutti myös näkemyksiin kirjaston roolista ja toimintatavoista. Jotkut näkivät mediakasvatuksen laajana, koko kirjaston toiminnan kattavana toimintana, kun taas toiset näkivät mediakasvatuksen enemmän uudempiin medioihin, kuten peleihin ja internetiin liittyvänä spesifinä toimintana. Toimintatavat, resurssit ja tavoitteet vaihtelivat jossain määrin. Omaan mediakasvatuspanokseen ei yleensä oltu tyytyväisiä. Pahimmat esteet löytyivät ajallisista ja taloudellisista resursseista.

Asenteet kirjaston ulkopuolelta tulevaan materiaaliin olivat positiivisia. Metkan materiaalissa nähtiin paljon hyvää. Käyttöönotto oli kuitenkin jäänyt mietinnän asteelle, yleisin syy tälle löytyi ajanpuutteesta ja mediakasvatustoiminnan tilanteesta kyseisissä kirjastoissa.

The goal of the thesis was to study the visions of public libraries’ staff on media education and library’s role as a media educator. Another viewpoint of this thesis was to study library staff’s opinions and attitudes on the media education material produced for the libraries by an outside organisation (in this case Media education center Metka’s material.)

The views on media education varied slightly between the interviewed persons. This also had an affect on the views of the library’s role and methods. Some respondents considered media education as a comprehensive theme covering all the activities within the library, while other consider it as a method related to new medias such as games and internet. There was some variation in working methods, resources and goals. Generally the respondents were not content with the library’s contribution to media education. The biggest obstacles were found in financial and time related resources.

The attitudes towards outside quarter’s material directed to libraries were positive. Metka’s material was praised. However, none of the respondents had used the material. The most common reasons to this were limited time resources and the media management situation in the libraries concerned.