Hakkeen ominaisuuksiin ja irtotilavuuspainoon vaikuttavat tekijät

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli tutkia Stora Enso Oyj:n hakkeen ominaisuuksia ja niiden vaikutuksia sellun valmistusprosessissa. Tärkein tutkimuksen kohde oli hakkeen tuoretiheys ja palakoko. Työn tarkoituksena oli myös toimia eräänlaisena manuaalina tehtaan käytössä.

Tutkimusvälineinä käytettiin tavallisia sankoja. Niiden avulla tutkittiin hakkeen pakkautumista iskukokeilla ja kuiva-aineen muutoksia huoneenlämmössä. Haketta tutkittiin seulomattomana ja seulottuna sekä tuoreena ja kuivana. Työssä tutkittiin myös hakkeen eri akseptiosuuksien vaikutusta pakkautumiseen.

Kokeet suoritettiin Stora Enson tutkimuskeskuksella ilmastoidussa huoneessa, jossa olivat seula, vaaka, kamera ja kuivatusuunit. Hakenäytteet tulivat suoraan tehtaalta tuoreena.

Tutkimusten ja teoriaosan mukaan suurimmat vaihtelut hakkeen kuiva-ainepitoisuuksissa saman puulajin sisällä johtuivat vuodenajasta. Tuoretiheydet vaihtelivat yli 100 kg/m3 helmi- ja kesäkuun välillä. Tuoretiheydet vaihtelivat myös eri puulajien ja puun iän mukaan. Puun vanhemman iän vaikutus näkyi eritoten suuremmassa kuivan sydänpuun osuudessa. Myös puun pitkittäiset ja poikittaiset kosteuden vaihtelut otettiin huomioon työssä.

Työn tulokset olivat selviä ja hakkeen pakkautumisen vaikutukset olivat san-kotestien perusteella hakekasalla, siilossa ja keittimessä huomattavia.

The aim of this thesis work was to study Stora Enso’s chip properties and the influences in making of pulp. The main study point was chips fresh density and chip size. Thesis work was also meant to work as a manual to the factory.

In Experiments I used normal buckets. With them I studied chip engorgement with strike tests and dry content changes at room temperature. I studied screened and unscreened chips and also fresh and dry chips. Different chip sizes for engorgement were studied.

Experiments were done in Stora Enso’s research center in air-conditioned room, where was screener, scale, camera and drying ovens. Fresh chip samples came directly from the plant.

According to experiments and the literature the biggest changes in chip dry content between same tree species were caused by time of year. Fresh densities between February and June could change as much as 100 kg/m3. Of course densities changed between different tree species and according to trees age. The effect of tree’s older age was especially seen in bigger portion of dry heartwood. Also tree’s differences in lengthwise and transverse moisture were taken in notice.

The results of thesis work were clear and effects of chip engorgement in strike tests were notable in chip heap, storage bin and cooker.