Emulsio- ja anfopanostaminen avolouhinnassa
Viitala, Juha (2010)
Viitala, Juha
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120717248
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120717248
Tiivistelmä
Työn aiheena on tehdä laskentapohja emulsio- ja anfopanostamisen kustannuksien laskemiseen. Tehtävänä on myös vertailla näitä panostusmuotoja toisiinsa työn raskauden ja kustannusten osalta. Tutkimusmateriaalina käytän Lemminkäisen räjäytystyönjohtajien kokemusta ja omaa kokemustani avolouhinta-alalta. Työn varsinainen pohtiminen alkoi kesällä 2010, mutta aihe on tuttu jo vuodelta 2009, eli olen voinut käyttää hyväksi omaa työkokemustani opinnäytetyössä. Olen ollut mukana räjäyttämässä kalliota noin 150 kertaa, joista suurin osa on massalouhintaa ja noin puolet emulsiolla tapahtunutta räjäytystä.
Tulokset osoittivat, että emulsiopanostaminen on useimmiten halvempaa kuin anfopanostaminen. Anfopanostaminen on vain silloin halvempaa, kun kenttä on täysin kuiva ja kooltaan 5000 - 8000 kiintokuutiota. Kun kentässä on vähäinen määrä vettä, 20 % (vesireikiä), kulkevat emulsio- ja anfopanostamisen kustannukset käsikädessä, noin 1-5 % erolla, aina 10 000 kiintoteoreettiseenkuutioon asti.
Työrasitus emulsiopanostamisessa on vähäisempää. Louhinnassa on aina olemassa myös psyykkinen rasitus. Emulsiopanostusta on käytetty vähemmän eikä sen käyttäytymisestä ei tiedetä niin tarkkaan kuin anfopanostamisen. Tästä johtuen psyykkinen rasitus on kovempaa emulsiopanostuksessa mutta fyysinen rasitus kevyempää.
Tekemäni kysely aiheesta Lemminkäisen räjäytystyönjohtajille osoitti, että emulsiopanostusta ei suosita siksi, että se pitää tilata ainakin viikkoa ennakkoon. Ongelmia on ollut myös etutäytteen kanssa; reiät ovat tulleet liian täyteen. Jos etutäyttö epäonnistuu, se tarkoittaa sitä, että kiviä sinkoaa enemmän ilmaan, ja se tuo lisää riskejä.
Emulsiota tulisi käyttää kustannussäästöjen vuoksi enemmän. Suunnitelmia tulisi tehdä pitemmälle kuin pari päivän päähän. Räjäytyspäivät voidaan ennustaa ainakin massalouhinnassa yhteistyössä murske-asemien kanssa. Forcitin tulisi kouluttaa panostajiaan paremmin ja sen tulisi hankkia kalustoa lisää lisääntyneen kysynnän vuoksi. Toisaalta Lemminkäinen voisi kilpailuttaa ulkomaalaisia räjäytysaineen toimittajia.
Tulokset osoittivat, että emulsiopanostaminen on useimmiten halvempaa kuin anfopanostaminen. Anfopanostaminen on vain silloin halvempaa, kun kenttä on täysin kuiva ja kooltaan 5000 - 8000 kiintokuutiota. Kun kentässä on vähäinen määrä vettä, 20 % (vesireikiä), kulkevat emulsio- ja anfopanostamisen kustannukset käsikädessä, noin 1-5 % erolla, aina 10 000 kiintoteoreettiseenkuutioon asti.
Työrasitus emulsiopanostamisessa on vähäisempää. Louhinnassa on aina olemassa myös psyykkinen rasitus. Emulsiopanostusta on käytetty vähemmän eikä sen käyttäytymisestä ei tiedetä niin tarkkaan kuin anfopanostamisen. Tästä johtuen psyykkinen rasitus on kovempaa emulsiopanostuksessa mutta fyysinen rasitus kevyempää.
Tekemäni kysely aiheesta Lemminkäisen räjäytystyönjohtajille osoitti, että emulsiopanostusta ei suosita siksi, että se pitää tilata ainakin viikkoa ennakkoon. Ongelmia on ollut myös etutäytteen kanssa; reiät ovat tulleet liian täyteen. Jos etutäyttö epäonnistuu, se tarkoittaa sitä, että kiviä sinkoaa enemmän ilmaan, ja se tuo lisää riskejä.
Emulsiota tulisi käyttää kustannussäästöjen vuoksi enemmän. Suunnitelmia tulisi tehdä pitemmälle kuin pari päivän päähän. Räjäytyspäivät voidaan ennustaa ainakin massalouhinnassa yhteistyössä murske-asemien kanssa. Forcitin tulisi kouluttaa panostajiaan paremmin ja sen tulisi hankkia kalustoa lisää lisääntyneen kysynnän vuoksi. Toisaalta Lemminkäinen voisi kilpailuttaa ulkomaalaisia räjäytysaineen toimittajia.