Työuupumuksen riskikartoitus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Vantaan kaupungin kotihoidon yötyöntekijöiden työssä uupumisen riskiä. Työuupumuksella tarkoitetaan pitkäaikaista väsymystilaa ja työn mielekkyyden häviämistä. Teorioiden pohjalta kartoitettiin työuupumuksen riskitekijöitä, oireita ja uupumisen hallintakeinoja. Aineiston keruuta ohjasivat työuupumuksen teoreettiset lähtökohdat ja ne jaettiin työstä, organisaatiosta ja työntekijän persoonallisuudesta johtuviin tekijöihin. Työssä uupuminen luokiteltiin fyysisesti, psyykkisesti ja emotionaalisesti ilmeneviin oireisiin. Tutkimusteoria koottiin vanhustyöhön ja uupumiseen liittyvästä kirjallisuudesta, aikaisemmista aiheeseen liittyvistä tutkimuksista sekä Internet-lähteistä.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen ja siihen osallistui yhteensä kuusi yöhoivatyöntekijää Itä- ja Länsi-Vantaan kotihoitoyksiköstä. Otos valittiin harkinnanvaraisesti ja kohderyhmä haastateltiin teemahaastattelumenetelmällä syksyllä 2008. Haastatteluissa käytettiin apuna äänityslaitetta.

Tutkimustulosten perusteella työntekijät eivät olleet kokeneet kokonaisvaltaista uupumusta työssään, mutta uupumukseen johtavia yksittäisiä oireita ja riskitekijöitä kuitenkin löytyi. Oireina tuli vahvimmin esille heikentynyt ammatillinen itsetunto, turhautuneisuus ja väsymys. Työuupumuksen riskitekijöitä löytyi työmotivaatiotekijöistä, tiimityöskentelyn tukemisesta, työnjohdosta, palautejärjestelmästä, työhyvinvoinnin ylläpidon tukemisesta, sijaisten vaihtuvuudesta sekä oman työn vaikutusmahdollisuuksista. Työuupumuksen riskitekijöitä voitaisiin vähentää esimerkiksi selkeyttämällä esimiehen asemaa ja lisäämällä palautteenantoa, välttämällä sijaistyöntekijöiden vaihtuvuutta, lisäämällä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omassa työssään, tukemalla tiimihenkeä yhteisillä tapahtumilla, parantamalla työterveydenhuollon aktiivisuutta sekä vähentämällä työn rutiininomaisuutta työtehtävien ja työparien vaihtelulla.

The purpose of this thesis was to define burnout risks of the night workers in Vantaan kaupunki home care unit. Burnout is defined as a psychological term for the experience of long-term exhaustion and diminished work interest. Burnout risks, symptoms and controlling exhaustion were surveyed utilizing burnout theories. Material collection was guided by the theoretical bases of burnout and those were then related to factors that were work, organization and personality of the worker. Burnout was categorized to symptoms that appear in physical, mental and emotional level. The study materials were collected from the literature of senior work and burnout, from previous researches and from the Internet sources.

The research method was a qualitative study and altogether six night care workers took part in it from East- and West-Vantaa home care unit in autumn 2008. The sample was collected discretionarily and audio-recorded theme interviews were conducted.

According to the results workers had not suffered from overall burnout but some single symptoms and burnout risks were found. The strongest symptoms found were impaired professional self-esteem, frustration and tiredness. Burnout risks were found from work motivation, team work supporting, the management system, the feedback system, maintenance of work welfare, variability of substitute workers and the chance of impacting own work. The burnout risks could be reduced for example by clarifying the management system and improving feedback giving, avoiding the variability of substitute workers, improving worker’s chance to influence their own work, supporting team work by organizing shared events, improving the activity of the occupational health care and reducing the routine of work by changing work tasks and work pairs.