Liikkuvuuden muutosten vaikutukset luistelunopeuteen : Interventiotutkimus juniorijääkiekkoilijoille

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako kahdesti viikossa kuuden viikon ajan toteutettu liikkuvuusharjoittelu lonkanseudun ja selän liikkuvuuteen sekä luistelunopeuteen B-juniorijääkiekkoilijalla.

Jääkiekossa etuperinluistelu on pelaajien yleisin liikkumismuoto. Etuperinluistelussa merkittäviä tekijöitä ovat tasapainoinen luisteluasento, pitkät ja voimakkaat luistelupotkut, nopea ja oikea-aikainen potkufrekvenssi, sulava liukuvaihe sekä aktiivinen käsien ja ylävartalon käyttö. Optimaalisen painopisteen ja maksimaalisen voiman saamiseksi täytyy liikkuvuuden sallia lonkka-, polvi- ja nilkkanivelen ojentumisen.

Tutkimuksen toteutus sovitettiin KalPan B-juniorijoukkueen harjoitusohjelmaan tammi-maaliskuulle 2010. Tutkimuksen interventiojakson alussa ja lopussa suoritettiin liikkuvuus- ja luistelunopeusmittaukset. Kaikkiin mittauksiin osallistui 17 kohderyhmäläistä. Selkärangan liikkuvuus mitattiin Spinal Mouse -laitteella ja lonkkanivelen goniometrillä. Luistelunopeus mitattiin 30 metrin matkalta valokennoajanotolla. Interventiojaksolla toiminnalliset liikkuvuusharjoitteet ohjattiin kaksi kertaa viikossa jääharjoitusten yhteydessä.

Tutkimustulosten mukaan liikkuvuus parani tilastollisesti merkitsevästi miltei jokaisella osa-alueella. Myös luistelunopeus parani tilastollisesti merkitsevästi. Liikkuvuuden ja luistelunopeuden muutokset eivät kuitenkaan saavuttaneet tilastollista merkitsevyyttä keskenään.

The purpose of this study was to find out if the mobility practise twice a week would effect to the movement of hip joint, back and skating speed during a six week training period.

Forward skating is the most common way of moving in ice hockey. Important factors in forward skating are balanced skating position, long and powerful skating stride, rapid and right-timed striding frequency, smooth glide and active using of hands and upper body. To gain the optimal centre of gravity and maximal power movement has to allow extension of hip joint, knee joint and ankle.

Achievement of the study was fitted in KalPa B-junior team’s training schedule from January to March 2010. Mobility and skating speed tests were performed before and after the intervention. Seventeen players took part in all measurements. Spinal Mouse was used to measure the movement of spine. The mobility of hip joint was measured with goniometer. Skating speed was measured in 30 meter distance. Functional movement practise was instructed twice a week linked with ice practises.

The outcomes of the study were that the movement improved statistically significantly almost in every sector. Skating speed improved also statistically significantly. Changes in movement and skating speed weren’t statistically significant as compared with each other.