Interaktiiviset valkotaulut opetuskäytössä
Pääkkönen, Tero (2010)
Pääkkönen, Tero
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121217927
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121217927
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli kuvata interaktiivisten valkotaulujen käyttöä ja ominaisuuksia opetuskäytössä. Interaktiiviseksi valkotauluksi kutsutaan järjestelmää, jossa on tyypillisesti yhdistettynä tietokone, dataprojektori ja valkotaulu liikkeentunnistustekniikalla. Tällöin laitteisto asennetaan paikalleen kiinteästi. Interaktiivisen valkotaulun toimintaperiaatteena on heijastaa tietokoneen näyttö valkotaululle, joka toimii suurena kosketusnäyttönä. Valkotaulun käytetyimmät liikkeentunnistustekniikat ovat resistiivinen tekniikka ja sähkömagneettinen tekniikka. Interaktiivinen valkotaulujärjestelmä voi olla myös liikuteltava, jolloin interaktiivinen valkotaulu voi olla mikä tahansa tasainen pinta. Liikuteltavan valkotaulun liikkeentunnistustekniikka sijaitsee pienessä vastaanottimessa, joka sijoitetaan tasaisen pinnan reunalle. Liikuteltavissa interaktiivisissa valkotauluissa liikkeentunnistustekniikkana käytetään ultraäänitekniikkaa, optisia tekniikoita tai useaa tekniikkaa yhdistäviä tekniikoita. Laser- ja infrapunatekniikka ovat optisia tekniikoita. Dataprojektorina voidaan käyttää etu- tai takaprojektoria. Etuprojektori sijaitsee 3 - 5 metriä valkotaulun etupuolella. Etuprojektorin kanssa taululle muodostuu opettaessa varjo ja tämän ongelman takia on kehitetty Short-Throw- ja Ultra-Short-Throw-projektorit, jotka sijoitetaan lähemmäksi valkotaulua, jolloin varjo-ongelmaa ei synny. Takaprojektori sijaitsee nimestäkin päätellen valkotaulun takana.
Interaktiivinen valkotaulu kehitettiin alun perin toimistokäyttöön 90-luvun alussa. Opetuskäytössä laitteet yleistyivät maailmalla vuosien 2005–2006 aikana, mutta Suomeen laitteet tulivat muutaman vuoden viiveellä ja ovat jo paikoin syrjäyttämässä liitu- ja tussitaulut. Interaktiivisista valkotauluista koulujen opetuksessa hyötyvät niin opettajat kuin oppilaatkin. Suurimpana hyötynä opetuksessa pidetään interaktiivisen valkotaulun oppilaita aktivoivaa vaikutusta. Interaktiivisten valkotaulujen yksi ongelma on opettajille annettavan koulutuksen vähäisyys, jolloin taulujen kaikkia mahdollisuuksia ei saada hyödynnettyä. Tämän potentiaalin esiin kaivamiseksi tarvitaan myös sähköisiä opetusmateriaaleja, joita on tarjolla vapaasti internetissä. Valmiita opetusmateriaaleja tekevät laitevalmistajat ja kustantajat. Tärkein materiaalin lähde on edelleen opettaja itse.
Interaktiivinen valkotaulu kehitettiin alun perin toimistokäyttöön 90-luvun alussa. Opetuskäytössä laitteet yleistyivät maailmalla vuosien 2005–2006 aikana, mutta Suomeen laitteet tulivat muutaman vuoden viiveellä ja ovat jo paikoin syrjäyttämässä liitu- ja tussitaulut. Interaktiivisista valkotauluista koulujen opetuksessa hyötyvät niin opettajat kuin oppilaatkin. Suurimpana hyötynä opetuksessa pidetään interaktiivisen valkotaulun oppilaita aktivoivaa vaikutusta. Interaktiivisten valkotaulujen yksi ongelma on opettajille annettavan koulutuksen vähäisyys, jolloin taulujen kaikkia mahdollisuuksia ei saada hyödynnettyä. Tämän potentiaalin esiin kaivamiseksi tarvitaan myös sähköisiä opetusmateriaaleja, joita on tarjolla vapaasti internetissä. Valmiita opetusmateriaaleja tekevät laitevalmistajat ja kustantajat. Tärkein materiaalin lähde on edelleen opettaja itse.