Neuvolan seitsemän askelta imetysohjauksen tukena : terveydenhoitajien ja kätilöiden kuvaamana
Nyman, Ninia; Rantanen, Johanna; Virkkala, Tiina (2010)
Nyman, Ninia
Rantanen, Johanna
Virkkala, Tiina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116598
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116598
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata deduktiivisen sisällönanalyysin avulla miten Neuvolan seitsemän askeleen pohjalta annettu imetysohjaus toteutuu äitiys- ja lastenneuvoloissa terveydenhoitajien
ja kätilöiden kuvaamana. Opinnäytetyömme on osa Urbaani vanhemmuus –hanketta. Työmme tavoitteena on saatua tietoa hyödyntämällä kehittää imetysohjausta.
Toteutimme sähköpostihaastattelun lähettämällä kyselylomakkeet vapaaehtoisille terveydenhoitajille ja kätilöille, jotka työskentelivät äitiys- ja lastenneuvoloissa. Kyselylomakkeet tehtiin Google Docs –ohjelman avulla Neuvolan seitsemän askeleen: Imetyksen edistäminen avoterveydenhuollossa –pohjalta. Vastaajia oli yhteensä 12. Kyselylomake sisälsi sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Avoimet kysymykset analysoimme induktiivisella sisällönanalyysillä.
Haastatteluvastauksista ilmeni imetysohjausta edistäviä ja estäviä tekijöitä. Edistäviä tekijöitä olivat vastaajien mielestä mm. imetysohjaukselle annettava riittävä aika, työntekijän motivaatio ja hyvät vuorovaikutustaidot. Estäviä tekijöitä olivat mm. kiire, äidin motivaation puute sekä ristiriitaiset imetysohjeet.
Tuloksia tarkastellessa havaitsimme, ettei kirjallinen imetyksen toimintasuunnitelma ole käytössä työyksiköissä tai sitä ei tunneta. Tuloksien perusteella voidaan päätellä, etteivät vastaajat ole tietoisia neuvolan seitsemästä askeleesta tai he eivät ole perehtyneet työpaikkansa toimintasuunnitelmaan. Tuloksista ilmeni, että imetysohjaus on suositusten mukaista, mutta vastaajat painottivat enemmän yksilöllisyyttä kuin suosituksia.
Tärkeimpänä työmme kehittämisehdotuksena on Neuvolan seitsemän askeleen tuominen äitiys- ja lastenneuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien ja kätilöiden tietoisuuteen ja siten aktiivisempaan käyttöön.
ja kätilöiden kuvaamana. Opinnäytetyömme on osa Urbaani vanhemmuus –hanketta. Työmme tavoitteena on saatua tietoa hyödyntämällä kehittää imetysohjausta.
Toteutimme sähköpostihaastattelun lähettämällä kyselylomakkeet vapaaehtoisille terveydenhoitajille ja kätilöille, jotka työskentelivät äitiys- ja lastenneuvoloissa. Kyselylomakkeet tehtiin Google Docs –ohjelman avulla Neuvolan seitsemän askeleen: Imetyksen edistäminen avoterveydenhuollossa –pohjalta. Vastaajia oli yhteensä 12. Kyselylomake sisälsi sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Avoimet kysymykset analysoimme induktiivisella sisällönanalyysillä.
Haastatteluvastauksista ilmeni imetysohjausta edistäviä ja estäviä tekijöitä. Edistäviä tekijöitä olivat vastaajien mielestä mm. imetysohjaukselle annettava riittävä aika, työntekijän motivaatio ja hyvät vuorovaikutustaidot. Estäviä tekijöitä olivat mm. kiire, äidin motivaation puute sekä ristiriitaiset imetysohjeet.
Tuloksia tarkastellessa havaitsimme, ettei kirjallinen imetyksen toimintasuunnitelma ole käytössä työyksiköissä tai sitä ei tunneta. Tuloksien perusteella voidaan päätellä, etteivät vastaajat ole tietoisia neuvolan seitsemästä askeleesta tai he eivät ole perehtyneet työpaikkansa toimintasuunnitelmaan. Tuloksista ilmeni, että imetysohjaus on suositusten mukaista, mutta vastaajat painottivat enemmän yksilöllisyyttä kuin suosituksia.
Tärkeimpänä työmme kehittämisehdotuksena on Neuvolan seitsemän askeleen tuominen äitiys- ja lastenneuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien ja kätilöiden tietoisuuteen ja siten aktiivisempaan käyttöön.