Neuvolan seitsemän askelta imetysohjauksen tukena : terveydenhoitajien ja kätilöiden kuvaamana

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata deduktiivisen sisällönanalyysin avulla miten Neuvolan seitsemän askeleen pohjalta annettu imetysohjaus toteutuu äitiys- ja lastenneuvoloissa terveydenhoitajien ja kätilöiden kuvaamana. Opinnäytetyömme on osa Urbaani vanhemmuus –hanketta. Työmme tavoitteena on saatua tietoa hyödyntämällä kehittää imetysohjausta. Toteutimme sähköpostihaastattelun lähettämällä kyselylomakkeet vapaaehtoisille terveydenhoitajille ja kätilöille, jotka työskentelivät äitiys- ja lastenneuvoloissa. Kyselylomakkeet tehtiin Google Docs –ohjelman avulla Neuvolan seitsemän askeleen: Imetyksen edistäminen avoterveydenhuollossa –pohjalta. Vastaajia oli yhteensä 12. Kyselylomake sisälsi sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Avoimet kysymykset analysoimme induktiivisella sisällönanalyysillä. Haastatteluvastauksista ilmeni imetysohjausta edistäviä ja estäviä tekijöitä. Edistäviä tekijöitä olivat vastaajien mielestä mm. imetysohjaukselle annettava riittävä aika, työntekijän motivaatio ja hyvät vuorovaikutustaidot. Estäviä tekijöitä olivat mm. kiire, äidin motivaation puute sekä ristiriitaiset imetysohjeet. Tuloksia tarkastellessa havaitsimme, ettei kirjallinen imetyksen toimintasuunnitelma ole käytössä työyksiköissä tai sitä ei tunneta. Tuloksien perusteella voidaan päätellä, etteivät vastaajat ole tietoisia neuvolan seitsemästä askeleesta tai he eivät ole perehtyneet työpaikkansa toimintasuunnitelmaan. Tuloksista ilmeni, että imetysohjaus on suositusten mukaista, mutta vastaajat painottivat enemmän yksilöllisyyttä kuin suosituksia. Tärkeimpänä työmme kehittämisehdotuksena on Neuvolan seitsemän askeleen tuominen äitiys- ja lastenneuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien ja kätilöiden tietoisuuteen ja siten aktiivisempaan käyttöön.

The aim of our study was to describe how the breastfeeding counseling based on a strategy called Seven Steps at Child Welfare Clinic came true in the Finnish public health care. The data was analysed by the methods as deductive content analysis. Our study was part of a larger project called Urban parenthood. The purpose of our study was to develop breastfeeding counseling by using the information we gained. We carried out an e-mail interwiev by sending a questionnaire to volunteer participants who worked at the public health care. The questionnaire was made by using the Google Docs programme. There were twelve participants. We analysed the opened questions by using the methods as inductive content analysis. The results showed that breastfeeding counselling included both promoting and preventing factors. The promoting factors were public health nurses and midwives’ motivation, good interpersional skills and that the given amount of time was enough. The preventing factors were rush, the lack of motivation of mothers and contradictions in breastfeeding counselling, for example. The results showed that there was no breastfeeding strategies or the public health nurses and midwives were not aware of it. We may assume that the answerers did not knew the Seven Steps Strategy or they were not read up on the strategy of their working place. While analysing the results, we noticed that breastfeeding counseling was based on recommendations, but the participants highlighted more individuality than the given recommendations. We conclude it is important to bring the Seven Steps Strategy to public health nurses and midwives’ knowledge and, that into a more active use.