Meloen matkaan : melontaharjoittelu osana MS-kuntoutujan fysioterapeuttista tasapainoharjoittelua
Sulopuisto, Outi; Korpi, Juho; Saikkonen, Markus (2010)
Sulopuisto, Outi
Korpi, Juho
Saikkonen, Markus
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120917653
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120917653
Tiivistelmä
Tämä tutkimus on kvantitatiivisiä ja kvalitatiivisiä piirteitä sisältävä tapaustutkimus, jonka tarkoituksena on tutkia muutosta MS-kuntoutujien tasapainossa ja koetussa toimintakyvyssä ennen ja jälkeen melontaintervention. Lisäksi tutkitaan yhteyttä vestibulaarisen informaation käytön ja toiminnallisen tasapainon välillä.
Tutkimukseen osallistui seitsemän MS-kuntoutujaa, joista viisi käveli ilman apuvälineitä. Interventio sisälsi avovesimelontaa kuntoutujasta riippuen kaksikossa tai yksikössä neljän viikon ajan kaksi kertaa viikossa, ja lisäksi ennen interventiota järjestettiin lyhyt melonnan tekniikkakurssi. Tasapainon sensorisia osatekijöitä mitattiin NeuroCom Internationalin Sensory Organisation Testillä, ja toiminnallisen tasapainon arvioimiseen käytettiin Functional Gait Assessment –testiä. Toimintakyvyn arvioimiseen käytettiin Functional Status Questionnaire –kyselyä.
Tulokset analysoitiin Microsoft Excel –ohjelmalla ja lisäksi johtopäätösten tekemisessä käytettiin hyväksi interventiopäiväkirjaa ja takamelojien raportteja. Tulosten perusteella toiminnallinen tasapaino parantui viidellä tutkimushenkilöllä. Vestibulaarisen informaation käyttö lisääntyi samoin viidellä tutkimushenkilöllä, ja verrattuna muihin sensorisiin osatekijöihin se muuttui eniten. Lisäksi muutokset toiminnallisessa tasapainossa ja vestibulaarisen informaation käytössä olivat samansuuntaisia itsenäisesti kävelevillä MS-kuntoutujilla. Muutosta koetussa arjen toimintakyvyssä ei havaittu.
Johtopäätöksenä voidaan esittää melonnan soveltuvan fysioterapeuttiseksi tasapainoharjoitteluksi MS-kuntoutujille etenkin, jos vestibulaarisen informaation käyttö on heikentynyt. Toiminnallisen tasapainon parantuminen ei kuitenkaan näytä siirtyvän toimintakykyyn lyhyen intervention aikana. Osallistujien tunnollisuus ja innostus interventiota kohtaan osoittaa, että melonnan mukanaan tuoma sosiaalinen kanssakäyminen parantaa harjoittelun mielekkyyttä.
Tutkimukseen osallistui seitsemän MS-kuntoutujaa, joista viisi käveli ilman apuvälineitä. Interventio sisälsi avovesimelontaa kuntoutujasta riippuen kaksikossa tai yksikössä neljän viikon ajan kaksi kertaa viikossa, ja lisäksi ennen interventiota järjestettiin lyhyt melonnan tekniikkakurssi. Tasapainon sensorisia osatekijöitä mitattiin NeuroCom Internationalin Sensory Organisation Testillä, ja toiminnallisen tasapainon arvioimiseen käytettiin Functional Gait Assessment –testiä. Toimintakyvyn arvioimiseen käytettiin Functional Status Questionnaire –kyselyä.
Tulokset analysoitiin Microsoft Excel –ohjelmalla ja lisäksi johtopäätösten tekemisessä käytettiin hyväksi interventiopäiväkirjaa ja takamelojien raportteja. Tulosten perusteella toiminnallinen tasapaino parantui viidellä tutkimushenkilöllä. Vestibulaarisen informaation käyttö lisääntyi samoin viidellä tutkimushenkilöllä, ja verrattuna muihin sensorisiin osatekijöihin se muuttui eniten. Lisäksi muutokset toiminnallisessa tasapainossa ja vestibulaarisen informaation käytössä olivat samansuuntaisia itsenäisesti kävelevillä MS-kuntoutujilla. Muutosta koetussa arjen toimintakyvyssä ei havaittu.
Johtopäätöksenä voidaan esittää melonnan soveltuvan fysioterapeuttiseksi tasapainoharjoitteluksi MS-kuntoutujille etenkin, jos vestibulaarisen informaation käyttö on heikentynyt. Toiminnallisen tasapainon parantuminen ei kuitenkaan näytä siirtyvän toimintakykyyn lyhyen intervention aikana. Osallistujien tunnollisuus ja innostus interventiota kohtaan osoittaa, että melonnan mukanaan tuoma sosiaalinen kanssakäyminen parantaa harjoittelun mielekkyyttä.