Hammaslaboratoriossa syntyvä jäte : lajittelukäytännöt ja asenteet

Abstract

Yritysten ympäristöasioiden hoidosta puhuttaessa jäte ja sen käsittely nousevat vääjäämättä esiin, sillä jätettä syntyy tuotteiden ja materiaalien koko elinkaaren kaikissa vaiheissa. Jätteiden käsittelyllä on tutkimuksessa erilaisten ympäristötekojen joukosta erityisasema sen vuoksi, että jätteiden asianmukaisen lajittelun on todettu toimivan pienissä yrityksissä merkittävänä yksittäisenä ympäristötekona.

Tässä tutkimuksessa tutkittiin hammaslaboratorioissa syntyvien jätteiden lajittelukäytäntöjä. Lisäksi selvitettiin, minkä koetaan vaikeuttavan jätteiden lajittelua ja mikä puolestaan motivoi ympäristöasioiden hoitoon. Tutkimuksen kohteena olivat myös hammaslaboratorioissa vallitsevat asenteet jätteiden lajittelua kohtaan. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla, jotka lähetettiin sataan hammaslaboratorioon ympäri Suomea. Vastauksia saatiin 43 kappaletta. Tutkimusaineistoa tulkittiin sekä määrällisesti tilasto-ohjelman avulla että laadullisesti joidenkin kysymysten ja yksittäisten lomakkeiden sisäisten vertailujen kohdalla.

Tutkimusaineiston perusteella tutkimukseen osallistuneissa hammaslaboratorioissa lajitellaan hyvin helposti lajiteltavat jätteet eikä arvokkaita raaka-aineitakaan päädy kaatopaikalle. Vanhat koneet ja laitteet lajitellaan tai myydään. Ympäristölle haitallisimmiksi koetut nestemäiset kemikaalit lajitellaan hyvin, vaikka niiden lajittelumahdollisuudet julkisessa jätehuollossa koetaan puutteellisimmiksi. Terveydenhuollon erityisjätteiden lajittelussa asianmukaiseen lajittelupisteeseen on sen sijaan puutteita. Sama koskee hammaslaboratoriotoiminnan tyypillisesti tuottamia jätteitä kuten kipsiä, valumassaa ja hammasalan muoveja. Suurimmaksi jätteiden lajittelua vaikeuttavaksi syyksi vastaajat kokivat sen, että sopivat lajittelupisteet sijaitsevat liian kaukana. Suhtautuminen jätteiden lajittelua kohtaan on tutkimukseen osallistuneissa hammaslaboratorioissa kuitenkin myönteinen. Ympäristöasioiden huomioimiseen koettiin parhaiten kannustavan yrityksen ympäristövaikutusten pienentämisen sekä viranomaismääräysten. Hammaslaboratorioille suunnattu jätteiden lajitteluopas koettaisiin tarpeelliseksi.

Tutkimustulosten perusteella tutkittujen hammaslaboratorioiden jätteiden lajittelukäytännöissä on vielä parantamista, jotta jätelain uudelleenkäytön ja kierrätettävyyden tavoitteet toteutuisivat. Asenteet jätteiden lajittelun tarpeellisuutta kohtaan tuntuvat olevan hammaslaboratorioissa kohdallaan ja, jos tietoa olisi, lajitellun jätteen määrä olisi varmasti suurempi.

Dental laboratory waste sorting : practises and attitudes. Waste and waste sorting always come up when discussing the management of environmental issues in enterprises. Waste is produced in all phases of the lifespan of products and materials. Waste sorting has a special role in this study among all environmental policies because the appropriate waste sorting has been discovered to function as a significant single act of environmental policy in small enterprises.

The purpose of this study was to find out prevalent waste sorting policies for dental laboratories. In addition, another goal of this study was to discover which issues are considered to make waste sorting difficult and on the other hand what motivates the laboratories to take care of environmental issues. Furthermore, the attitudes towards waste sorting were under inspection. The data for this study was collected by a questionnaire sent to a hundred dental laboratories around Finland. The response rate was 43 %.

The data showed that in the dental laboratories involved in this study, the easily sortable waste was sorted well and the valuable materials did not end up in the landfills. The old machines were sorted or sold. The liquid chemicals, which were thought to be the most harmful to the environment, were sorted well even though their sorting possibilities provided by the public waste management were considered the most inadequate. There were insufficiencies in the sorting of hazardous medical waste and typical dental laboratory wastes, such as gypsum and dental plastics. The remote location of the waste sorting sites was considered to be the main reason which makes waste sorting more difficult. However, attitudes towards waste sorting were positive in the dental laboratories involved in this study. The best incentive for taking care of environmental issues was thought to be the minimisation of environmental effects and the regulation. The results of this study also emphasize how important it would be for dental laboratories to have a waste sorting guide.

To achieve the goals of waste reuse and recyclability of the Finnish waste legislation, the dental laboratories involved in this study have a lot to improve concerning their waste sorting practices. The attitudes towards the necessity of waste sorting seem to be positive and with more information an even bigger percentage of the waste produced would probably be sorted.