Suomen lainsäädännön kehitys ihmiskaupan ja sen ilmiöiden ympärillä.
Heikkinen, Marjo Hannele (2010)
Heikkinen, Marjo Hannele
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010122118814
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010122118814
Tiivistelmä
Ihmiskauppa on maailman laajuinen ilmiö ja sitä pidetään aikamme suurimpana ihmisoikeuksia loukkaava haasteena. Ihmiskaupassa on kiistatta kyse toisen ihmisen hyväksikäytöstä taloudellista ja muunlaista hyötyä tavoiteltaessa. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan Suomen lainsäädännön kehitystä ihmiskaupan ja sen ilmiöiden ympärillä. Ihmiskaupan ilmiöillä tässä opinnäytetyössä tarkoitetaan paritusta, törkeää paritusta, prostituutiota, kiskonnan tapaista työsyrjintää ja laittoman maahantulon järjestämistä sekä sen törkeää tekomuotoa. Työn on rajattu koskemaan Suomen lainsäädäntöä ja opinnäytetyö on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus.
Suomen lainsäädäntötarpeet ihmiskaupan ja sen ilmiöiden osalta kumpuavat kansallisista sekä kansainvälisistä muutostarpeista. Suomen jäsenyys Euroopan unioniin sekä Yhdistyneisiin Kansakuntiin antavat erilaisia lainsäädännöllisiä velvoitteita. YK:n Palermon sopimus antoi Suomelle avaimet kriminalisoida ihmiskaupan rikoslakiin. Ennen Palermon sopimusta ja sen jälkeen, Suomi on allekirjoittanut ja ratifioinut useita muitakin kansainvälisiä sopimuksia esimerkiksi ihmiskaupan ja sen ilmiöiden torjumiseksi ja uhrien oikeuksien turvaamiseksi. Uhrien oikeuksien kannalta oli EN:n niin sanottu uhridirektiivi, jonka myötä Suomikin sai lainsäädäntöön ihmiskaupan uhrille myönnettävän oleskeluluvan ja harkinta-ajan.
Tämän opinnäytetyön teoriatausta pohjautuu Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin, voimassa oleviin lakeihin sekä hallituksen esityksiin. Suomen lainsäädönnän kehitystä tutkitaan vuosien 1999- 2006 väliseltä ajalta, jolloin suurimmat muutokset ovat tapahtuneet. Teoriataustan tueksi kuudennessa luvussa käydään läpi Suomen tuomioistuimien antamia tuomioita ihmiskaupasta ja sen ilmiöistä. Lopuksi esitellään myös ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimintaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Suomen lainsäädäntö on kehittynyt paljolti kansainvälisten velvoitteiden vuoksi. Suomen lainsäädäntö kehittyy ja muuttuu ja jatkuvasti. Suomen lainsäädännön kehitystä olisi mielekästä tutkia esimerkiksi seuraavien viiden vuoden aikana, ja tutkia mitä hallitus aikoo tehdä seksipalveluiden ostamisen ja myynnin kokonaiskiellon suhteen. Tällä voisi olla vaikutuksia myös ihmiskaupparikosten määrään sekä Suomen maineeseen houkuttelevana alueena ihmiskaupassa.
Suomen lainsäädäntötarpeet ihmiskaupan ja sen ilmiöiden osalta kumpuavat kansallisista sekä kansainvälisistä muutostarpeista. Suomen jäsenyys Euroopan unioniin sekä Yhdistyneisiin Kansakuntiin antavat erilaisia lainsäädännöllisiä velvoitteita. YK:n Palermon sopimus antoi Suomelle avaimet kriminalisoida ihmiskaupan rikoslakiin. Ennen Palermon sopimusta ja sen jälkeen, Suomi on allekirjoittanut ja ratifioinut useita muitakin kansainvälisiä sopimuksia esimerkiksi ihmiskaupan ja sen ilmiöiden torjumiseksi ja uhrien oikeuksien turvaamiseksi. Uhrien oikeuksien kannalta oli EN:n niin sanottu uhridirektiivi, jonka myötä Suomikin sai lainsäädäntöön ihmiskaupan uhrille myönnettävän oleskeluluvan ja harkinta-ajan.
Tämän opinnäytetyön teoriatausta pohjautuu Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin, voimassa oleviin lakeihin sekä hallituksen esityksiin. Suomen lainsäädönnän kehitystä tutkitaan vuosien 1999- 2006 väliseltä ajalta, jolloin suurimmat muutokset ovat tapahtuneet. Teoriataustan tueksi kuudennessa luvussa käydään läpi Suomen tuomioistuimien antamia tuomioita ihmiskaupasta ja sen ilmiöistä. Lopuksi esitellään myös ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimintaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Suomen lainsäädäntö on kehittynyt paljolti kansainvälisten velvoitteiden vuoksi. Suomen lainsäädäntö kehittyy ja muuttuu ja jatkuvasti. Suomen lainsäädännön kehitystä olisi mielekästä tutkia esimerkiksi seuraavien viiden vuoden aikana, ja tutkia mitä hallitus aikoo tehdä seksipalveluiden ostamisen ja myynnin kokonaiskiellon suhteen. Tällä voisi olla vaikutuksia myös ihmiskaupparikosten määrään sekä Suomen maineeseen houkuttelevana alueena ihmiskaupassa.