Sensomotorisen liikuntaohjelman yhteys karkeamotoriikkaan, tasapainoon ja rytmiin 1.-2.-luokkalaisilla

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena ja tarkoituksena oli selvittää sensomotorisen liikuntaohjelman yhteys karkeamotoriikkaan, tasapainoon ja rytmiin 1-2 luokkalaisilla. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa tutkittua tietoa sensomotorisen liikuntaohjelman yhteydestä karkeamotoriikkaan, tasapainoon ja rytmiin 1-2 luokkalaisilla. Opinnäytetyöstä työntilaaja sai aiheeseen liittyvää teoriaa, tutkimustuloksia ja sensomotorisen liikuntaohjelman, joita oli mahdollista hyödyntää jatkossa. Hypoteesi opinnäytetyössämme on, että liikuntaohjelma parantaa lopputestin tuloksia karkeamotoriikassa, tasapainossa ja rytmissä

Työntilaajana oli eräs alle 200 oppilaan koulu Keski-Pohjanmaalla. Tässä koulussa 1.-2.- luokkalaiset koeryhmäläiset harjoittelevat viiden viikon aikana sensomotorista liikuntaohjelmaa ohjatusti. Ennen sensomotorisen liikuntaohjelman alkamista toteutimme koululla Karvosen (2004) kehittämän mittarin, jonka toistimme liikuntaohjelman päätyttyä. Mittari on tehty 5-7-vuotiaiden lasten motoriikan arviointiin ja kehittämiseen. Alku- ja lopputestauksesta saimme tulokset sensomotorisen liikuntaohjelman yhteydestä karkeamotoriikkaan, tasapainoon ja rytmiin. Liikuntaohjelma sisälsi kymmenen 45 minuutin liikuntatuntisuunnitelmaa. Liikuntatunteja oli kaksi kertaa viikossa. Otos kyseisessä koulussa oli 33. Käytämme kontrolliryhmänä erästä Pohjois-Pohjanmaan ala-astetta, joka on alle 300 oppilaan koulu. Otoksia kontrolliryhmästä oli 37. Kyseisessä paikassa toteutimme 1-2 luokkalaisille karkeamotoriikan, tasapainon ja rytmin alku- ja lopputestauksen.

Hypoteesiamme tuki seuraavien karkeamotoriikan osa-alueiden kehittyminen: kierintä, ryömintä, kävely, juoksu, tasaponnistuksella hyppääminen, yhdellä jalalla hyppääminen sekä haara-perus- hyppy. Suurin muutos tapahtui kävelyssä. Tasapainosta kehittyi dynaaminen tasapaino. Rytmi kehittyi kävely itse säestäen osiossa. Hypoteesimme toteutui siis osin opinnäytetyössämme. Johtopäätöksenä on, että viiden viikon harjoittelu kehitti karkeamotoriikkaa, tasapainoa ja rytmiä osittain. Opinnäytetyön tulokset ovat suuntaa antavia. Tuloksia ei voida yleistää lyhyen harjoittelujakson ja pienen otoksen vuoksi.

Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheena voisi olla tutkia vapaa-ajan liikunnan yhteyttä karkeamotoriikkaan, tasapai-noon ja rytmiin sekä kuinka kauan sensomotorista liikuntaohjelmaa tulisi jatkaa, jotta saataisiin positiivisia tuloksia aikaan kaikilla osa-alueilla. Lisäksi olisi mahdollista tutkia Karvosen muita testiosuuksia (hienomotoriikka ja silmien liikkeet sekä kehontuntemus).