Työkyky ikääntyvien naispienyrittäjien näkemyksinä ja kokemuksina
Rajala, Marita (2010)
Rajala, Marita
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010122818917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010122818917
Tiivistelmä
Opinnäytetyön näkökulma on ikääntyvien pienyrittäjänaisten työkyky heidän itsensä kokemana. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa, joka on hyödynnettävissä Päijät-Hämeen pienyrittäjien työhyvinvointia tukevan Kunnon kate – projektin puitteissa tai sen mahdollisessa jatkoprojektissa sekä yleisesti pienyrittäjien työkykyä tukevassa toiminnassa. Kunnon kate – projekti on Lahden Ammattikorkeakoulun hallinnoima ja sen tarkoituksena on kehittää Päijät-Hämeen alueen pienyrittäjien työhyvinvointiosaamista ja tukea pienyrittäjien työssä jaksamista.
Opinnäytetyön tiedon keruu toteutettiin teemahaastatteluin ja kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Haastateltaviksi valittiin viisi ikääntyvää, yli 45-vuotiasta, naispienyrittäjää. Haastattelujen avulla kerättiin tietoa niistä käsityksistä, joita pienyrittäjillä on yleisesti työkykyyn liittyen sekä heidän omakohtaisia näkemyksiään työkykyä uhkaavista sekä tukevista tekijöistä.
Keskeisimmiksi työkykyyn vaikuttaviksi tekijöiksi aineistosta nousi ns. työn imu, ajanhallinta, terveys ja toimintakyky, osaaminen, perhe ja läheiset sekä verkostot. Nämä teemat ovat myös aiemman tutkimustiedon valossa keskeisiä, kun tarkastellaan pienyrittäjien työkykyä tai yleisesti työkykyyn vaikuttavia tekijöitä.
Vaikka pienyrityksen elinvoimaisuus on pitkälti tai jopa kokonaan yrittäjän työkyvyn varassa, ennaltaehkäisevät tukitoimenpiteet eivät tutkimusten mukaan toteudu pienyrittäjien kohdalla kattavasti. Muun muassa joka kolmas pienyrittäjä ei hyödynnä työterveyshuoltojen palveluja lainkaan. Osittain syynä tähän saattaa olla palvelutarjonnan ja tarpeiden kohtaamattomuus. Pienyrittäjille suunnatut työkykyä tukevat palvelut tulisikin perustua tarvekartoitukseen ja suunnitella yhteistyössä yrittäjien kanssa, jolloin niistä saadaan räätälöityjä ja pienyritysten tarpeisiin sopivasti mitoitettuja. Opinnäytetyön tuloksena saatuja keskeisiä pienyrittäjien työkykyyn vaikuttavia teemoja voidaan hyödyntää myös palvelujen painopistealueita pohdittaessa.
Opinnäytetyön tiedon keruu toteutettiin teemahaastatteluin ja kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Haastateltaviksi valittiin viisi ikääntyvää, yli 45-vuotiasta, naispienyrittäjää. Haastattelujen avulla kerättiin tietoa niistä käsityksistä, joita pienyrittäjillä on yleisesti työkykyyn liittyen sekä heidän omakohtaisia näkemyksiään työkykyä uhkaavista sekä tukevista tekijöistä.
Keskeisimmiksi työkykyyn vaikuttaviksi tekijöiksi aineistosta nousi ns. työn imu, ajanhallinta, terveys ja toimintakyky, osaaminen, perhe ja läheiset sekä verkostot. Nämä teemat ovat myös aiemman tutkimustiedon valossa keskeisiä, kun tarkastellaan pienyrittäjien työkykyä tai yleisesti työkykyyn vaikuttavia tekijöitä.
Vaikka pienyrityksen elinvoimaisuus on pitkälti tai jopa kokonaan yrittäjän työkyvyn varassa, ennaltaehkäisevät tukitoimenpiteet eivät tutkimusten mukaan toteudu pienyrittäjien kohdalla kattavasti. Muun muassa joka kolmas pienyrittäjä ei hyödynnä työterveyshuoltojen palveluja lainkaan. Osittain syynä tähän saattaa olla palvelutarjonnan ja tarpeiden kohtaamattomuus. Pienyrittäjille suunnatut työkykyä tukevat palvelut tulisikin perustua tarvekartoitukseen ja suunnitella yhteistyössä yrittäjien kanssa, jolloin niistä saadaan räätälöityjä ja pienyritysten tarpeisiin sopivasti mitoitettuja. Opinnäytetyön tuloksena saatuja keskeisiä pienyrittäjien työkykyyn vaikuttavia teemoja voidaan hyödyntää myös palvelujen painopistealueita pohdittaessa.