”TULIHAN SITÄ VÄHÄN KOKEILTUA RAJOJAAN KUN PÄÄSI KOTOA POIS” : KAO:n asuntoloissa asuvien päihteiden käyttö
Väisänen, Heidi (2006)
Väisänen, Heidi
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2006
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101031016
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101031016
Tiivistelmä
Nuoruus on aikaa, jolloin luodaan pohjaa aikuisuudelle ja tehdään suuria elämää koskevia päätöksiä. Vaikka viime
kädessä nuori itse tekee päätöksensä, opiskeluajan eri ammattihenkilöillä, kuten opettajilla ja terveydenhoitajilla,
on tärkeä merkitys nuoren terveyden edistämisessä. Päihteiden käyttö on yksi nuoren terveydellisistä riskeistä.
Päihteiden käyttöön tulee puuttua ja esimerkiksi terveyskasvatuksella tulisi vaikuttaa nuoren tietoihin, asenteisiin
ja käyttäytymiseen.
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää KAO:n (Kainuun ammattiopiston) asuntoloissa asuvien opiskelijoiden
päihteiden käyttöä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, mitä terveyshaittoja päihteiden käytöstä nuorille aiheutuu, ja
miten opiskelijat suhtautuvat päihteiden käyttöön. Tarkoituksena on, että tuloksien avulla voidaan kehittää
KAO:n päihdekasvatusta sekä asuntola-asumista.
Opinnäytetyöni on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimusaineiston keräsin strukturoituja ja avoimia
kysymyksiä sisältävän kyselylomakkeen avulla KAO:n asuntoloissa asuvilta opiskelijoilta keväällä 2006. Sain analysoitavaksi
225 vastauslomaketta. Aineiston analysoin SPSS -ohjelmalla ja avoimen kysymyksen induktiivisella
sisällönanalyysillä.
Tuloksista selvisi, että kyselylomakkeeseen vastanneet olivat aloittaneet tupakanpolton ja alkoholin käytön todella
nuorena ja nykyisin käyttömäärät ovat suuria. Vastanneista 61,9 % kertoi polttavansa kerran päivässä tai useammin.
Alkoholia puolestaan käytti 67,6 % vastanneista 2-3 kertaa kuussa tai useammin. Viimeisen kuluneen vuoden
aikana kaikista vastaajista kaksi vastaajaa kertoi käyttävänsä huumausaineita ”usein” tai ”silloin tällöin” ja
yksitoista vastaajaa ”harvoin”. Tuloksista myös selvisi, että 13,8 % vastaajista oli huomannut itsessään tupakan
terveyshaittoja. Alkoholin terveyshaittoja oli huomannut puolestaan neljännes vastaajista. Huumausaineiden terveyshaittoja
oli kokenut yksi vastaajista.
Päihteisiin suhtautumisessa ilmeni huolestuttavia piirteitä. Alaikäisten tupakan poltto pääsääntöisesti hyväksytään
asuntola-alueella ja vastaajien mielestä humalahakuinen alkoholin käyttö kuuluu nuorten vapaa-aikaan. Huumeiden
käyttöön kuitenkin suhtaudutaan kielteisesti. Omasta päihteiden käytöstä ei olla huolissaan, vaikka tulokset
osoittavat, että käyttö on suurta. Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että päihteiden käyttö ei ole muuttunut
asuntolaan muuton jälkeen. Tuloksista selvisi, että sosiaalisella altistumisella on vaikutusta päihteiden käyttöön.
kädessä nuori itse tekee päätöksensä, opiskeluajan eri ammattihenkilöillä, kuten opettajilla ja terveydenhoitajilla,
on tärkeä merkitys nuoren terveyden edistämisessä. Päihteiden käyttö on yksi nuoren terveydellisistä riskeistä.
Päihteiden käyttöön tulee puuttua ja esimerkiksi terveyskasvatuksella tulisi vaikuttaa nuoren tietoihin, asenteisiin
ja käyttäytymiseen.
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää KAO:n (Kainuun ammattiopiston) asuntoloissa asuvien opiskelijoiden
päihteiden käyttöä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, mitä terveyshaittoja päihteiden käytöstä nuorille aiheutuu, ja
miten opiskelijat suhtautuvat päihteiden käyttöön. Tarkoituksena on, että tuloksien avulla voidaan kehittää
KAO:n päihdekasvatusta sekä asuntola-asumista.
Opinnäytetyöni on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimusaineiston keräsin strukturoituja ja avoimia
kysymyksiä sisältävän kyselylomakkeen avulla KAO:n asuntoloissa asuvilta opiskelijoilta keväällä 2006. Sain analysoitavaksi
225 vastauslomaketta. Aineiston analysoin SPSS -ohjelmalla ja avoimen kysymyksen induktiivisella
sisällönanalyysillä.
Tuloksista selvisi, että kyselylomakkeeseen vastanneet olivat aloittaneet tupakanpolton ja alkoholin käytön todella
nuorena ja nykyisin käyttömäärät ovat suuria. Vastanneista 61,9 % kertoi polttavansa kerran päivässä tai useammin.
Alkoholia puolestaan käytti 67,6 % vastanneista 2-3 kertaa kuussa tai useammin. Viimeisen kuluneen vuoden
aikana kaikista vastaajista kaksi vastaajaa kertoi käyttävänsä huumausaineita ”usein” tai ”silloin tällöin” ja
yksitoista vastaajaa ”harvoin”. Tuloksista myös selvisi, että 13,8 % vastaajista oli huomannut itsessään tupakan
terveyshaittoja. Alkoholin terveyshaittoja oli huomannut puolestaan neljännes vastaajista. Huumausaineiden terveyshaittoja
oli kokenut yksi vastaajista.
Päihteisiin suhtautumisessa ilmeni huolestuttavia piirteitä. Alaikäisten tupakan poltto pääsääntöisesti hyväksytään
asuntola-alueella ja vastaajien mielestä humalahakuinen alkoholin käyttö kuuluu nuorten vapaa-aikaan. Huumeiden
käyttöön kuitenkin suhtaudutaan kielteisesti. Omasta päihteiden käytöstä ei olla huolissaan, vaikka tulokset
osoittavat, että käyttö on suurta. Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että päihteiden käyttö ei ole muuttunut
asuntolaan muuton jälkeen. Tuloksista selvisi, että sosiaalisella altistumisella on vaikutusta päihteiden käyttöön.