Ikääntyvien ihmisten joogakokemukset ja niiden tarkastelu hyvinvoinnin näkökulmasta
Karttunen, Mari (2011)
Karttunen, Mari
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101101162
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101101162
Tiivistelmä
Tutkimukseni aihe valikoitui kahden opiskelijakollegani, Hervan ja Pehkosen, kehitettyä uudenlaisen joogaan perustuvan voimaharjoitteluohjelman ikääntyville ihmisille. He ehdottivat, että tutkisin osallistujien kokemuksia ohjelmasta tuottaen heille tietoa sen kehittämisen ja markkinoinnin tueksi ja hyväksyivät ajatukseni kokemusten tarkastelusta hyvinvoinnin näkökulmasta. Heidän lisäkseen työni tilaajana toimi Suomen Joogaliitto, jolle Suomessa vähän tutkittu tieto joogasta on itsessään arvokasta. Tiedon tuottamisen lisäksi tavoitteenani oli oman ammattiosaamiseni syventäminen ikääntyvien hyvinvointiin sekä heidän kuntoutuksensa haasteisiin ja mahdollisuuksiin perehtymällä.
Laadullisen tutkimukseni aineiston keräsin teemahaastattelulla. Perehdyin tutkimaani ilmiöön lukemalla sekä kotimaista että kansainvälistä asiantuntija- ja tutkimustietoa ikääntymisen, hyvinvoinnin ja liikunnan vuorovaikutussuhteista sekä joogasta. Haastattelin tutkimustani varten viittä opiskelijakollegoideni ohjaamalle 13 viikon mittaiselle joogakurssille osallistunutta naista. Tein kaksi haastattelukierrosta, joista ensimmäisellä kartoitin tiedonantajieni hyvinvointiin liittyviä näkemyksiä ja toisella heidän kokemuksiaan toteutuneesta joogakurssista. Analysoin aineistoni induktiivista sisällön analyysia käyttäen.
Tutkimukseni tulosten mukaan opiskelijakollegoideni kehittämä joogaohjelma soveltui ikääntyville osallistujille melko hyvin ja siihen liittyvät kokemukset olivat pääosin positiivisia. Se muun muassa innosti osallistujia liikkumaan ja paransi koettua terveyttä kokonaisvaltaisesti tarjoten apua univaikeuksiin, parantaen lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuuksia sekä vähentäen kipuja, joskin kipujen vähentymisestä oli ristiriitaisia kokemuksia. Osa tiedonantajista koki ohjelman aluksi vaikeaksi ja raskaaksi, ja heterogeenisessä ryhmässä ilmeni myös huonommuudentunnetta, mutta negatiiviset kokemukset lievittyivät edistymisen ja vertaistuen ansiosta. Edistymisen tukemiseksi kurssin tulisi olla kestoltaan toteutunutta kurssia pidempi ja harjoittelun tiheämpää. Joogaa pitkään harras-tanut tiedonantaja ei saavuttanut odottamaansa rauhoittumista, mikä saattaa johtua ohjelman toteutuksen poikkeamisesta perinteisestä joogasta. Ohjelma ei siis välttämättä sovellu perinteistä joogaa odottaville. Kokemukset olivat etenkin ohjelman loppua kohti hyvinvointia tukevia ja liittyivät hyvinvointiin fyysisen ja psyykkisen terveyden edistämisen, itsehoitovalmiuksien parantamisen, liikuntamotivaation lisääntymisen ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyvien positiivisten kokemusten kautta.
Laadullisen tutkimukseni aineiston keräsin teemahaastattelulla. Perehdyin tutkimaani ilmiöön lukemalla sekä kotimaista että kansainvälistä asiantuntija- ja tutkimustietoa ikääntymisen, hyvinvoinnin ja liikunnan vuorovaikutussuhteista sekä joogasta. Haastattelin tutkimustani varten viittä opiskelijakollegoideni ohjaamalle 13 viikon mittaiselle joogakurssille osallistunutta naista. Tein kaksi haastattelukierrosta, joista ensimmäisellä kartoitin tiedonantajieni hyvinvointiin liittyviä näkemyksiä ja toisella heidän kokemuksiaan toteutuneesta joogakurssista. Analysoin aineistoni induktiivista sisällön analyysia käyttäen.
Tutkimukseni tulosten mukaan opiskelijakollegoideni kehittämä joogaohjelma soveltui ikääntyville osallistujille melko hyvin ja siihen liittyvät kokemukset olivat pääosin positiivisia. Se muun muassa innosti osallistujia liikkumaan ja paransi koettua terveyttä kokonaisvaltaisesti tarjoten apua univaikeuksiin, parantaen lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuuksia sekä vähentäen kipuja, joskin kipujen vähentymisestä oli ristiriitaisia kokemuksia. Osa tiedonantajista koki ohjelman aluksi vaikeaksi ja raskaaksi, ja heterogeenisessä ryhmässä ilmeni myös huonommuudentunnetta, mutta negatiiviset kokemukset lievittyivät edistymisen ja vertaistuen ansiosta. Edistymisen tukemiseksi kurssin tulisi olla kestoltaan toteutunutta kurssia pidempi ja harjoittelun tiheämpää. Joogaa pitkään harras-tanut tiedonantaja ei saavuttanut odottamaansa rauhoittumista, mikä saattaa johtua ohjelman toteutuksen poikkeamisesta perinteisestä joogasta. Ohjelma ei siis välttämättä sovellu perinteistä joogaa odottaville. Kokemukset olivat etenkin ohjelman loppua kohti hyvinvointia tukevia ja liittyivät hyvinvointiin fyysisen ja psyykkisen terveyden edistämisen, itsehoitovalmiuksien parantamisen, liikuntamotivaation lisääntymisen ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyvien positiivisten kokemusten kautta.