Ikääntyvien ihmisten joogakokemukset ja niiden tarkastelu hyvinvoinnin näkökulmasta

Abstract

Tutkimukseni aihe valikoitui kahden opiskelijakollegani, Hervan ja Pehkosen, kehitettyä uudenlaisen joogaan perustuvan voimaharjoitteluohjelman ikääntyville ihmisille. He ehdottivat, että tutkisin osallistujien kokemuksia ohjelmasta tuottaen heille tietoa sen kehittämisen ja markkinoinnin tueksi ja hyväksyivät ajatukseni kokemusten tarkastelusta hyvinvoinnin näkökulmasta. Heidän lisäkseen työni tilaajana toimi Suomen Joogaliitto, jolle Suomessa vähän tutkittu tieto joogasta on itsessään arvokasta. Tiedon tuottamisen lisäksi tavoitteenani oli oman ammattiosaamiseni syventäminen ikääntyvien hyvinvointiin sekä heidän kuntoutuksensa haasteisiin ja mahdollisuuksiin perehtymällä.

Laadullisen tutkimukseni aineiston keräsin teemahaastattelulla. Perehdyin tutkimaani ilmiöön lukemalla sekä kotimaista että kansainvälistä asiantuntija- ja tutkimustietoa ikääntymisen, hyvinvoinnin ja liikunnan vuorovaikutussuhteista sekä joogasta. Haastattelin tutkimustani varten viittä opiskelijakollegoideni ohjaamalle 13 viikon mittaiselle joogakurssille osallistunutta naista. Tein kaksi haastattelukierrosta, joista ensimmäisellä kartoitin tiedonantajieni hyvinvointiin liittyviä näkemyksiä ja toisella heidän kokemuksiaan toteutuneesta joogakurssista. Analysoin aineistoni induktiivista sisällön analyysia käyttäen.

Tutkimukseni tulosten mukaan opiskelijakollegoideni kehittämä joogaohjelma soveltui ikääntyville osallistujille melko hyvin ja siihen liittyvät kokemukset olivat pääosin positiivisia. Se muun muassa innosti osallistujia liikkumaan ja paransi koettua terveyttä kokonaisvaltaisesti tarjoten apua univaikeuksiin, parantaen lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuuksia sekä vähentäen kipuja, joskin kipujen vähentymisestä oli ristiriitaisia kokemuksia. Osa tiedonantajista koki ohjelman aluksi vaikeaksi ja raskaaksi, ja heterogeenisessä ryhmässä ilmeni myös huonommuudentunnetta, mutta negatiiviset kokemukset lievittyivät edistymisen ja vertaistuen ansiosta. Edistymisen tukemiseksi kurssin tulisi olla kestoltaan toteutunutta kurssia pidempi ja harjoittelun tiheämpää. Joogaa pitkään harras-tanut tiedonantaja ei saavuttanut odottamaansa rauhoittumista, mikä saattaa johtua ohjelman toteutuksen poikkeamisesta perinteisestä joogasta. Ohjelma ei siis välttämättä sovellu perinteistä joogaa odottaville. Kokemukset olivat etenkin ohjelman loppua kohti hyvinvointia tukevia ja liittyivät hyvinvointiin fyysisen ja psyykkisen terveyden edistämisen, itsehoitovalmiuksien parantamisen, liikuntamotivaation lisääntymisen ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyvien positiivisten kokemusten kautta.

The number of elderly people is quickly growing in Finland and the level of both objec-tive and subjective well-being lowers with ageing. Preventative actions such as exercise and developing new, interesting forms of exercise play a big role in supporting the well-being of the elderly. To study the connections between exercise and well-being also subjective information based on people’s experiences is needed.

The aim of my study was to describe the experiences of the elderly participating in a new kind of exercise program combining yoga and strength training and to analyze them through the perspective of well-being.

My study was a qualitative research accomplished by using the method of theme inter-viewing. I familiarized myself with Finnish and international literature about yoga and the interdependencies between ageing, well-being and exercise. I then interviewed five women who participated in the 13-week-long exercise program combining yoga and strength training. The exercise took place once a week during the intervention, each ex-ercise session lasting for 90 minutes. I interviewed the participants twice during the au-tumn of 2009 asking them first about their views on well-being and on the second round about their experiences related to the yoga program. I analyzed the data by using induc-tive content analysis.

The new exercise program was a fairly applicable form of exercise for the elderly par-ticipants and the experiences related to it were mainly positive and supported their well-being. The program improved their physical health, made them relax and encouraged them to exercise more. However, also negative experiences such as feelings of inferiority in the heterogeneous group and disappointment in the content of the program appeared.

Although the results of this study are not generalizable they still suggest that an exercise program combining yoga and strength training could be effective in supporting the ho-listic well-being of the elderly. The exercise group should be more homogeneous and the exercise program longer and more frequent.