How finnish exchange students experienced culture shock in People's Republic of China

Abstract

The purpose of this thesis was to examine how Finnish students experienced culture shock in People's Republic of China. As well the purpose was to examine how the students reduced the culture shock and how they experience the reverse shock. The aim was that the research results would help future exchange students to adapt to the new environment better. The first part of the thesis discusses about the culture, stereotypes, culture shock and reverse shock. The second part includes two theories, Geert Hofstede's Cultural Dimensions and Fons Trompenaars and Charles Hampden-Turner's theory. The third part will compare the Chinese and Finnish cultures. The last part will discuss about the research and the research results. The research material was collected by a semi-structured interview. The target group included ten students which have studied over three months in different areas of People's Republic of China in Shanghai, Changzhou and Chengdu. Most of the interviewees were students from Satakunta University of Applied Sciences. All the interviewees stayed in People's Republic of China over three months, some stayed longer and some returned back to PRC after the exchange period. The interview material was analyzed based on the two theories and based on own speculations. The research solved that the more the interviewees knew about the new country the less they experienced symptoms of the culture shock. The research also made clear that tiredness, loneliness and lack of language skills were the common culture shock symptoms. Some of the interviewees felt that some things were changed in the home country but it did not affect to them. Few experienced that Finland is not their home country anymore. In its entirety the whole studying period in People's Republic of China was positive experience to all.

Opinnäytetyön aiheena oli selvittää miten suomalaiset opiskelijat kokivat kulttuurisokin Kiinassa. Lisäksi tarkoitus oli selvittää miten opiskelijat lievensivät kulttuurisokkia ja miten he kokivat paluun kotimaahan. Tavoitteena oli, että tutkimus tulokset auttaisivat tulevia vaihto-opiskelijoita sopeutumaan uuteen opiskelu ympäristöön paremmin. Opinnäytetyön ensimmäinen osa käsittelee käsitteitä kulttuuri, stereotypiat, kulttuurisokki ja paluusokki. Toinen osa sisältää kaksi teoriaa, Geert Hofstede'n kulttuurien ulottuvuudet ja Fons Trompenaars & Charles Hampden-Turnerin kansallista kulttuuria kuvaavan teorian. Kolmas osa vertaa Kiinan - ja Suomen kulttuurisia eroja. Viimeinen osa käsittelee empiiristä kyselytutkimusta ja sen tuloksia. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoituna lomakehaastatteluna. Kohderyhmänä oli kymmenen opiskelijaa, jotka olivat opiskelleet yli kolme kuukautta eri puolilla Kiinaa, Shanghaissa, Changzhoussa ja Chengdussa. Suurin osa opiskelijoista oli Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Kaikki kyselylomakkeeseen vastanneet asuivat Kiinassa yli kolme kuukautta, toiset jäivät pidemmäksi aikaa ja toiset palasivat takaisin Kiinaan vaihdon jälkeen. Haastattelumateriaali analysoitiin kahden teorian pohjalta ja omaa pohdintaa käyttäen. Tutkimuksessa selvisi, että mitä enemmän uudesta maasta vastanneet tiesivät asioita, sitä vähemmän he kokivat kulttuurishokin oireita. Tutkimustuloksista selvisi myös, että väsymys, yksinäisyys ja kielitaitojen puute olivat yleisimmät kulttuurisokin oireet. Osa vastanneista koki, että jotkin asiat olivat muuttuneet kotimaassa, mutta ne eivät vaikuttaneet heihin. Muutama koki, että Suomi ei enää ole heidän kotimaansa. Kokonaisuudessaan kaikille opiskelu Kiinassa oli positiivinen kokemus.