Työttömien kokemuksia terveyspalveluista ja moniammatillisesta yhteistyöstä KaiTo-hankkeessa

Abstract

Sosioekonomiset terveyserot ovat kasvaneet Suomessa. Työttömyys on yksi tärkeimpiä sosioekonomisten terveyserojen aiheuttajia. Tutkimusten mukaan työttömyyttä voidaan pitää terveyden riskitekijänä. Toisaalta huono terveys voi vaikuttaa työttömäksi joutumiseen ja työttömänä pysymiseen.

Terveyseroja pyritään vähentämään väestön terveyttä edistävillä toimilla. Työttömille suunnattua työterveyshuol-lon kaltaista palvelua ei ole olemassa, joten julkiseen palvelujärjestelmään on kehitetty uusia asiakaslähtöisiä toimintamalleja, joiden avulla myös työttömät pääsevät osalliseksi terveyspalveluista. Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Euroopan sosiaalirahaston yhteinen Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke pyrkii konkreettisesti kaventamaan väestöryhmien välisiä terveyseroja tarjoamalla työttömille suunnattuja terveystarkastuksia sekä muita terveyspalveluita Kainuussa. Hankkeen tavoitteena on terveystarkastusten lisäksi kehittää työttömien terveystarkastuksiin toimintamalli osaksi perusterveydenhuollon toimintaa Kainuun maakunta -kuntayhtymässä.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata työttömien kokemuksia heille suunnatuista terveyspalveluista sekä moniammatillisesta yhteistyöstä KaiTo -hankkeessa. Tavoitteena on hyödyntää tutkimustietoa työttömien terveyspalveluita kehitettäessä sekä kiinnitettäessä perusterveydenhuoltoon Kainuun maakunta -kuntayhtymässä.

Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä oli haastattelu. Tutkimukseen osallistui kolme terveydenhoitajan terveystarkastuksessa käynyttä työtöntä henkilöä, jotka olivat käyttäneet myös muita hankkeen terveyspalveluita. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tutkimustulosten mukaan työttömille suunnatut terveyspalvelut ovat tarpeellisia, sillä niiden kautta työttömät saivat tietoa terveydestään sekä kunnostaan. Työttömien terveyspalveluiden koettiin lisäävän työttömän osallisuutta sekä vaikuttamismah-dollisuuksia. Myös kokemukset moniammatillisesta yhteistyöstä olivat myönteisiä. Moniammatillisen yhteistyön nähtiin edistävän tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Lisäksi haastateltavat toivoivat terveysnäkökohtien entistä parempaa huomioimista työllistymisprosessissa.

Tutkimustulosten perusteella työttömien terveystarkastusten vaikuttavuutta työttömän terveyteen ja työllistymisen kannattaisi tutkia lisää, sillä terveysinterventioiden vaikuttavuutta on tutkittu vähän Suomessa.

Socio-economic health differences have increased in Finland. Unemployment is one the most important causes of socio-economic health differences. According to studies, unemployment can be considered as a risk factor for health. On the other hand, poor health can contribute to becoming and remaining unemployed.

An attempt is made to reduce health differences by measures which promote the health of the population. As there is no occupational health service available for the unemployed, new client-oriented health services for the unemployed are provided by the public health care. The KaiTo project, managed jointly by the Joint Authority of Kainuu Region and the European Social Fund, aims at concretely narrowing health differences between popula-tion groups in Kainuu by offering physical examinations to the unemployed. In addition, the objective of the project is to develop an operations model for the physical examinations of the unemployed to be used within primary health care in Kainuu.

The purpose of this thesis was to describe experiences of the unemployed of their health services and of multidisciplinary cooperations in the KaiTo project. The objective was to utilise research information in developing the health services of the unemployed provided by the primary health care in Kainuu.

This thesis was a qualitative study for which material was collected by interviewing three persons who had taken part in physical examinations. The data was analysed by content analysis. According to the results, the health services were necessary, because they provided the unemployed information about their health and their condition. The health services for the unemployed also increased their involvement and possibilities of influencing. Experi-ences of multidisciplinary cooperation were positive: cooperation promoted the flow of information between different actors, in particular. Additionally the unemployed hoped that the health perspective should be paid more attention to during their employment process.

According to the results, the effectiveness of health examinations on the health and employment of the unemployed should be studied more, because there are only a few studies on health interventions in Finland.