PERHEVALMENNUS KAINUUSSA : - Äitien kokemuksia perhevalmennuksesta 2006
Kemppainen, Minna; Kilpeläinen, Henna; Tervonen, Anne-Maarit (2007)
Kemppainen, Minna
Kilpeläinen, Henna
Tervonen, Anne-Maarit
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2007
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101171424
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101171424
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on jatkoa Jaana Kemppaisen (2006) pro gradu-tutkielmalle. Opinnäytetyön tavoitteena on
selvittää, kuinka äidit ovat kokeneet perhevalmennuksen toteutuksen vuonna 2006 ja tarkoituksena on tuottaa
tietoa perhevalmennuksen tämänhetkisestä tilasta, jotta perhevalmennusta voidaan kehittää edelleen. Opinnäytemme
tutkimusongelmat ovat seuraavanlaiset: Miten perhevalmennuksessa käsiteltiin lapsen odotusaikaan liittyvät
aiheet? Miten perhevalmennuksessa käsiteltiin synnytykseen liittyvät aiheet? Miten perhevalmennuksessa käsiteltiin
synnytyksen jälkeiseen aikaan liittyvät aiheet? Millaiseksi perhevalmennuksen vetäjä koettiin?
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena helmikuussa 2007. Kyselylomake lähetettiin 106 äidille, jotka osallistuivat
perhevalmennukseen Kainuussa vuonna 2006. Vastausprosentti oli 54 (n=57). Tulokset analysoitiin
SPSS for Windows 13.0-ohjelmalla. Aineistoa kuvattiin ja analysoitiin taulukoita ja diagrammeja apuna käyttäen.
Analysointiin käytettiin summamuuttujia: frekvenssejä, prosentteja, keskiarvoja ja keskihajontaa.
Perhevalmennuksessa oli äitien mielestä parhaiten käsitelty tutustumista synnytyssairaalaan, kivunlievitystä, rentoutumista,
synnytyksen alkua ja lähtöä sairaalaan ja säännöllistä synnytystä. Perhevalmennuksessa heikoiten toteutuneita
aiheita olivat äidin väsymys, perheen vanhempien lasten reagointi vauvan syntymään, seksuaalisuuteen
liittyvät asiat, tavallisimmat ongelmat vauvaperheessä ja sosiaaliset asiat. Äitien mielestä perhevalmennuksen vetäjä
oli yhteistyökykyinen ja teki parhaansa luodakseen myönteisen ilmapiirin. Hänen antamansa tieto oli ajankohtaista
ja hän hallitsi asiakokonaisuuden. Perhevalmennuksen vetäjältä toivottiin yksilöllistä kannustamista ja
enemmän tietoa vertaistuen merkityksestä.
Pääsääntöisesti äidit ovat tyytyväisiä saamaansa perhevalmennukseen. Kouluarvosanan keskiarvoksi koko perhevalmennukselle
saatiin 7.85. Tulokset antavat selkeitä viitteitä siitä, mitä kohtia perhevalmennuksessa tulee kehittää,
jotta perhevalmennus vastaisi entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Tästä aiheesta tulisi tehdä säännöllisesti
tutkimuksia samaa mittaria käyttäen, jotta perhevalmennuksesta saataisiin vertailukelpoista tietoa kehittämistyötä
ajatellen. Aihetta olisi hyvä laajentaa koskemaan myös isiä, jolloin heidätkin voitaisiin huomioida paremmin
perhevalmennuksessa.
selvittää, kuinka äidit ovat kokeneet perhevalmennuksen toteutuksen vuonna 2006 ja tarkoituksena on tuottaa
tietoa perhevalmennuksen tämänhetkisestä tilasta, jotta perhevalmennusta voidaan kehittää edelleen. Opinnäytemme
tutkimusongelmat ovat seuraavanlaiset: Miten perhevalmennuksessa käsiteltiin lapsen odotusaikaan liittyvät
aiheet? Miten perhevalmennuksessa käsiteltiin synnytykseen liittyvät aiheet? Miten perhevalmennuksessa käsiteltiin
synnytyksen jälkeiseen aikaan liittyvät aiheet? Millaiseksi perhevalmennuksen vetäjä koettiin?
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena helmikuussa 2007. Kyselylomake lähetettiin 106 äidille, jotka osallistuivat
perhevalmennukseen Kainuussa vuonna 2006. Vastausprosentti oli 54 (n=57). Tulokset analysoitiin
SPSS for Windows 13.0-ohjelmalla. Aineistoa kuvattiin ja analysoitiin taulukoita ja diagrammeja apuna käyttäen.
Analysointiin käytettiin summamuuttujia: frekvenssejä, prosentteja, keskiarvoja ja keskihajontaa.
Perhevalmennuksessa oli äitien mielestä parhaiten käsitelty tutustumista synnytyssairaalaan, kivunlievitystä, rentoutumista,
synnytyksen alkua ja lähtöä sairaalaan ja säännöllistä synnytystä. Perhevalmennuksessa heikoiten toteutuneita
aiheita olivat äidin väsymys, perheen vanhempien lasten reagointi vauvan syntymään, seksuaalisuuteen
liittyvät asiat, tavallisimmat ongelmat vauvaperheessä ja sosiaaliset asiat. Äitien mielestä perhevalmennuksen vetäjä
oli yhteistyökykyinen ja teki parhaansa luodakseen myönteisen ilmapiirin. Hänen antamansa tieto oli ajankohtaista
ja hän hallitsi asiakokonaisuuden. Perhevalmennuksen vetäjältä toivottiin yksilöllistä kannustamista ja
enemmän tietoa vertaistuen merkityksestä.
Pääsääntöisesti äidit ovat tyytyväisiä saamaansa perhevalmennukseen. Kouluarvosanan keskiarvoksi koko perhevalmennukselle
saatiin 7.85. Tulokset antavat selkeitä viitteitä siitä, mitä kohtia perhevalmennuksessa tulee kehittää,
jotta perhevalmennus vastaisi entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Tästä aiheesta tulisi tehdä säännöllisesti
tutkimuksia samaa mittaria käyttäen, jotta perhevalmennuksesta saataisiin vertailukelpoista tietoa kehittämistyötä
ajatellen. Aihetta olisi hyvä laajentaa koskemaan myös isiä, jolloin heidätkin voitaisiin huomioida paremmin
perhevalmennuksessa.