PERHEVALMENNUS KAINUUSSA : - Äitien kokemuksia perhevalmennuksesta 2006

Abstract

Tämä opinnäytetyö on jatkoa Jaana Kemppaisen (2006) pro gradu-tutkielmalle. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, kuinka äidit ovat kokeneet perhevalmennuksen toteutuksen vuonna 2006 ja tarkoituksena on tuottaa tietoa perhevalmennuksen tämänhetkisestä tilasta, jotta perhevalmennusta voidaan kehittää edelleen. Opinnäytemme tutkimusongelmat ovat seuraavanlaiset: Miten perhevalmennuksessa käsiteltiin lapsen odotusaikaan liittyvät aiheet? Miten perhevalmennuksessa käsiteltiin synnytykseen liittyvät aiheet? Miten perhevalmennuksessa käsiteltiin synnytyksen jälkeiseen aikaan liittyvät aiheet? Millaiseksi perhevalmennuksen vetäjä koettiin? Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena helmikuussa 2007. Kyselylomake lähetettiin 106 äidille, jotka osallistuivat perhevalmennukseen Kainuussa vuonna 2006. Vastausprosentti oli 54 (n=57). Tulokset analysoitiin SPSS for Windows 13.0-ohjelmalla. Aineistoa kuvattiin ja analysoitiin taulukoita ja diagrammeja apuna käyttäen. Analysointiin käytettiin summamuuttujia: frekvenssejä, prosentteja, keskiarvoja ja keskihajontaa. Perhevalmennuksessa oli äitien mielestä parhaiten käsitelty tutustumista synnytyssairaalaan, kivunlievitystä, rentoutumista, synnytyksen alkua ja lähtöä sairaalaan ja säännöllistä synnytystä. Perhevalmennuksessa heikoiten toteutuneita aiheita olivat äidin väsymys, perheen vanhempien lasten reagointi vauvan syntymään, seksuaalisuuteen liittyvät asiat, tavallisimmat ongelmat vauvaperheessä ja sosiaaliset asiat. Äitien mielestä perhevalmennuksen vetäjä oli yhteistyökykyinen ja teki parhaansa luodakseen myönteisen ilmapiirin. Hänen antamansa tieto oli ajankohtaista ja hän hallitsi asiakokonaisuuden. Perhevalmennuksen vetäjältä toivottiin yksilöllistä kannustamista ja enemmän tietoa vertaistuen merkityksestä. Pääsääntöisesti äidit ovat tyytyväisiä saamaansa perhevalmennukseen. Kouluarvosanan keskiarvoksi koko perhevalmennukselle saatiin 7.85. Tulokset antavat selkeitä viitteitä siitä, mitä kohtia perhevalmennuksessa tulee kehittää, jotta perhevalmennus vastaisi entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Tästä aiheesta tulisi tehdä säännöllisesti tutkimuksia samaa mittaria käyttäen, jotta perhevalmennuksesta saataisiin vertailukelpoista tietoa kehittämistyötä ajatellen. Aihetta olisi hyvä laajentaa koskemaan myös isiä, jolloin heidätkin voitaisiin huomioida paremmin perhevalmennuksessa.

This thesis is a follow-up study to the survey Present Status of Family Counseling in Kainuu in 2005, a survey carried out among participants in the mother network and family cafees of the Mannerheim League for Child Welfare by Jaana Kemppainen. The purpose of this thesis was to offer information of today’s parentcraft classes in Kainuu. The goal of this thesis was to clarify mothers’ experiences concerning the realisation of parentcraft classes. The research problems were: How were the topics related to pregnancy, childbirth and puerperium dealt with? How did the mothers feel about the instructor of the parentcraft classes? The thesis was carried out as a survey in February 2007. The questionnaire was distributed to 106 mothers who had participated in parentcraft classes in 2006. The response rate was 54 (N=57). The results were analyzed with the SPSS for Windows 13.0 programme. The data was described and analyzed using frequencies, percentages, means and mean distributions. The topics which were best dealt with according to the mothers were visiting the maternity hospital, pain relief, relaxing, the beginning of childbirth and leaving for the maternity hospital and non-complicated childbirth. The topics which need the most development were the mother’s weariness, reactions of elder children towards the birth of the baby, sexual issues, the most common problems in families with babies and social affairs. In the mothers’ opinion, the instructor of the parentcraft classes was collaborative and made an effort to create a positive atmosphere in the group. She had controlled the issue matter and given current information. The mothers wished more information about peer support and individual encouraging. Mainly the mothers were quite satisfied with the parentcraft classes. The results offer guidelines to develop parentcraft classes in an even more customer-friendly way. In the future parentcraft classes should be studied to keep the development in progress. Also fathers’ opinions should not be forgotten.