Kainuulaisten lapsiperheiden odotukset kasvatus- ja perheneuvolalle

Abstract

Sosiaalihuoltoasetuksessa (1983/607) määritellään kasvatus- ja perheneuvonnan tehtäväksi perheiden ja lasten myönteisen kehityksen tukeminen ja edistäminen järjestämällä heille palveluita. Kasvatus- ja perheneuvonnan palveluita ovat tutkimustoiminta, hoito, ohjaus, neuvonta ja muu asiantuntija- apu ihmissuhteisiin, perhe-elämään ja lasten kasvatukseen liittyvissä asioissa. Opinnäytetyön tavoitteena on, että tutkimustulosten perusteella kasvatus- ja perheneuvolat voivat kehittää palvelujen tarjontaansa paremmin lapsiperheiden tarpeita vastaaviksi. Tarkoituksena tutkimuksessa on kartoittaa kainuulaisten lapsiperheiden odotuksia ja toiveita kasvatus- ja perheneuvolalta. Tutkimuksen tavoitteen ja tarkoituksen pohjalta olemme muodostaneet tutkimuskysymykset, joita ovat; 1) Mitä kainuulaiset lapsiperheet odottavat kasvatus- ja perheneuvolalta? 2) Millaisena asiakkaat kokevat kasvatus- ja perheneuvolan palvelut? 3) Mitä kehittämistarpeita lapsiperheillä on kasvatus- ja perheneuvolalle? Tutkimuksemme on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimusaineiston keräsimme kyselylomakkeella, jossa oli strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Kysely tehtiin keväällä 2008 kainuulaisille lapsiperheille. Saimme takaisin 270 kysymyslomaketta. Vastausprosentti tutkimuksessamme oli 50,9 %. Aineiston analysoimme SPSSohjelmalla sekä avoimet kysymykset induktiivisella sisällönanalyysillä. Kainuulaiset lapsiperheet odottavat ja haluavat tukea kasvatus- ja perheneuvolasta, etenkin lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä kasvattamiseen liittyen. Kasvatus- ja perheneuvolaan on helppo ottaa yhteyttä sekä palvelut koetaan paikkakunnasta riippumatta myönteisenä. Odotusajoissa paikkakuntien välillä oli eroavaisuuksia. Kehittämistarpeita esitettiin yhteistyötä äitiys- ja lastenneuvolan kanssa, aikojen ja henkilökunnan lisäämistä, toiminnasta tiedottamista, vertaistuen antamista sekä henkilökunnan asiakaslähtöisyyttä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kasvatus- ja perheneuvolapalvelut koetaan myönteisinä ja tarpeellisina. Kehittämistarpeiden pohjalta Kajaanin kasvatus- ja perheneuvola voi kehittää palvelujen tarjontaansa vielä enemmän lapsiperheiden tarpeita vastaaviksi.

The responsibility of upbringing and family counselling is to support the positive development of the families and children by organising appropriate services. This responsibility is defined in the Social Welfare Law ( 1983/607). Research services, treatments, counselling and other forms of professional help in issues concerning relationships, family and children’s upbringing are the services of upbringing and family counselling. The goal of this thesis was to provide such research results for child upbringing and family counselling clinics that can be used in developing the services of the clinics to better meet the needs of the families. The idea was to chart the expectations and wishes of the families in Kainuu region concerning the upbringing and family counselling clinics. Based on the goals of the research three main questions were formed; 1. What expectations do families in Kainuu region have concerning upbringing and family counselling? 2. How do the clients customers experience the services of upbringing and family counselling? 3. How could the services could be developed? The research was qualitative and conducted with a questionnaire with both multiple and open questions. The questionnaire was drawn in the spring 2008 and there were 270 questionnaires were returned. The response presentage was 50.9%. The research data was analysed with the SPSS-programme and the open questions were analyzed with inductive content analysis. Families in Kainuu region expect and want to have support from the upbringing and family counselling clinics, especially in issues concerning children’s growth, development and upbringing. The respondents saw that it was easy to contact the clinics, and the services in all areas in Kainuu were experienced as positive. There are differences in waiting times depending on the area of Kainuu region. Co-operation between maternity and child clinics, increasing the number of staff and their professionalism and appointment times, informing of the services available and providing peer support were the main development ideas. As a conclusion it can be said that upbringing and family counselling services are experienced as positive and useful. According to the development ideas, the upbringing and family counselling clinics can develop their services closer to the needs of families in Kajaani.