”Aina pienikin tiedon murunen on paikallaan” : Sairaanhoitajien kokemuksia perehdyttämisestä

Abstract

Opinnäytetyömme aiheena oli perehdyttäminen. Perehdyttämisessä tarkoituksena on antaa oikea kuva työstä ja sen periaatteista. Perehdyttäminen tarkoittaa kiinnostusta uutta työntekijää ja hänen osaamistaan kohtaan. Perehdyttäminen koskee kaikkia työntekijöitä ja yhteisesti sovituilla periaatteilla saadaan uusi työntekijä osaksi työyhteisöä. Perehdyttämisen tutkiminen on tärkeää, jotta nähdään mahdolliset kehittämisalueet. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Kainuun keskussairaalan osastolle 9, viimeisen kahden vuoden aikana tulleiden hoitotyöntekijöiden kokemuksia perehdyttämisestä. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa tietoa toimeksiantajalle heidän työntekijöidensä kokemuksia perehdyttämisestä. Siten he voivat hyödyntää saamiamme tutkimustuloksia uuden perehdytysohjelman tekemisessä. Osastolla on käytössä perehdytyskansio, joka toimeksiantajan perusteella tarvitsee päivittämistä. Opinnäytetyön tulosten perusteella saadaan selville, mitkä perehdyttämisen osa-alueet tarvitsevat kehittämistä. Uuden sairaanhoitajan saadessa hyvää perehdyttämistä hoitotyön laatu paranee. Tavoitteena oli myös, että oma ammatillinen osaamisemme kasvaa ja voimme hyödyntää tutkimustuloksia työelämässä, jossa itse olemme perehtyjiä ja myöhemmin mahdollisia perehdyttäjiä. Tutkimustehtävinä oli selvittää, miten hoitotyöntekijä kokee perehdyttämisen, mitkä olivat perehdyttämisen mahdollisia kehittämisalueita sekä miten hoitotyöntekijät halusivat parantaa perehdyttämistä. Opinnäytetyömme oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineisto on kerätty tiedonkeruulomakkeella. Informantteja oli kuusi ja kaikki olivat sairaanhoitajia. Vastaukset on analysoitu induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksista selvisi, että uudet hoitotyöntekijät eivät mieltäneet työn lomassa saamaansa ohjausta perehdyttämiseksi. Perehdyttämistä ei ole annettu järjestelmällisesti vaan työnteon lomassa. Uusia sairaanhoitajia helpottaisi, jos perehdytykseen varataan riittävästi aikaa sekä uudelle sairaanhoitajalle että perehdyttäjälle. Hyvää perehdyttämisessä on ollut työtovereiden antama ohjaus sekä CCU:hun eli sydänvalvontayksikköön perehdyttäminen. Informanteilla oli myös kehittämisideoita perehdyttämiseen. Kehittämisideoina toivottiin enemmän aikaa perehdyttämiseen, nimettyjä perehdyttäjiä ja suunnitelmallisuutta perehdyttämiseen. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotamme, miten perehdyttäjät itse kokevat perehdyttämisen toteuttamisen. Olisi hyvä selvittää myös uuden perehdytyskansion toimimisen arviointi jatkossa.

Orientation means interest for a new employee and his qualification. Orientation applies to all employees and its purpose is to give a proper image of work and principles. Studying orientation is important to find out what possibly needs developing. The purpose of this thesis was to describe those nurses´ experiences of orientation who have come to work at the Central Hospital of Kainuu on ward 9 during the past two years. The aim of this thesis was to produce information of the nurses´ experiences of orientation to the commissioner who can utilize the results of this thesis when making a new orientation program. The results of this thesis show which sectors of orientation needs developing. When a new employee gets a good orientation, the quality of nursing care develops. The aim was also that professional skills deeper. The results can be used in working life. The thesis was qualitative. The information for this thesis was collected by open questionaire. The respondents were six and they all were nurses. The material was analysed by qualitative analysis. The results showed that nurses showed that job instruction is not orientation. Orientation has not been planned and it has not been systematic. The orientation was carried out while working. More time should be used for orientation. Orientation in the CCU was regarded as good. The respondents had many ideas to develop orientation. Ideas were, for example that more time should be used, the orientator should be named and orientation should be planned. For further study we would like to suggest how orientators themselves experiences orientation. We would also like to study how the new orientation program has worked.