Näytä suppeat kuvailutiedot

Postoperatiivisen potilaan ohjaus teho-osastolla

Kontturi, Aino; Kyllönen, Jaana; Kyllönen, Minna (2007)

dc.contributor.authorKontturi, Aino
dc.contributor.authorKyllönen, Jaana
dc.contributor.authorKyllönen, Minna
dc.date.accessioned2011-02-10T12:14:40Z
dc.date.available2011-02-10T12:14:40Z
dc.date.issued2007
dc.identifier.uriURN:NBN:fi:amk-201101181487
dc.identifier.urihttp://www.theseus.fi/handle/10024/25455
dc.description.abstractHoitotyössä potilasohjauksen kehittäminen koetaan tärkeäksi kehittämiskohteeksi nykyään. Lyhentyneiden hoitoaikojen vuoksi hoitohenkilökunnalla on kiinnostusta ja tarvetta kehittää potilasohjausta. Riittävällä ohjauksella edistetään potilaan sitoutumista hoitoonsa ja tuetaan potilaan selviytymistä. Opinnäytetyön tarkoituksena on laatia teho-osastolle ohjeistus sairaanhoitajan toteuttamaan postoperatiivisen potilaan ohjaukseen. Tarkoituksena on myös kuvata, mitä postoperatiivisen potilaan ohjaus on teho-osaston sairaanhoitajan kokemana. Tavoitteena on kehittää postoperatiivisen potilaan ohjausta. Opinnäytetyöprosessi on edennyt teoreettisen viitekehyksen kirjoittamisesta ohjeistuksen laatimiseen. Ohjeistus laadittiin aikaisemman tutkimustiedon perusteella. Opinnäytetyön aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella elo-syyskuussa 2007. Kyselylomakkeen kysymykset perustuvat ohjeistukseen. Tiedonantajina toimivat Kainuun keskussairaalan teho-osaston vakituiset sairaanhoitajat. Kyselyyn vastasi 11 sairaanhoitajaa. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Tuloksista ilmenee, että sairaanhoitajien toteuttama ohjaus muodostuu turvallisuuden tunteen tukemisesta, selviytymisen tukemisesta ja voimavaralähtöisestä tukemisesta. Potilaan turvallisuuden tunteen kokemista voidaan lisätä sairaanhoitajan läsnäolon, kuuntelun ja teho-osastolla olevien valvontalaitteiden avulla. Sairaanhoitajien asennoituminen sedatoidun potilaan ohjaukseen on pääosin myönteistä. Omaiset ovat kannustava tekijä potilaan selviytymisen tukemisessa. Sairaanhoitajat pitävät ohjauksessa potilaan voimavarojen huomioon ottamista tärkeänä, koska niillä edesautetaan potilaan toipumista. Tutkimustiedon perusteella laadittu ohjeistus on hyvä perusta postoperatiivisen potilaan ohjaukseen, mutta sitä voidaan hyödyntää muidenkin potilaiden ohjauksessa. Ohjeistusta voidaan hyödyntää myös uuden työntekijän perehdytyksessä. Kehittämiskohteena jatkossa voisi selvittää, kuinka Kainuun keskussairaalan teho-osaston sairaanhoitajien toiminta potilasohjauksen suhteen on muuttunut ohjeistuksen myötä. Potilaiden kokemuksia tehoosastolla toteutettavasta potilasohjauksesta voisi myös selvittää. Opinnäytetyö on vahvistanut asiantuntijuuttamme. Meillä on valmiudet suunnitella ja toteuttaa potilaan tarpeisiin perustuvaa potilasohjausta. Opinnäytetyön myötä tutkimusosaaminen on vahvistunut ja osaamme soveltaa tutkimuksia käytännön hoitotyöhön. Näin ollen meillä on valmiudet kehittää näyttöön perustuvaa hoitotyötä.fi
dc.description.abstractToday in nursing care the development of patient counselling is an important development target. Sufficient counselling contributes to the patient´s commitment to treatment and supports the patient´s managing. The purpose of this thesis was to develop instructions on nurse-implemented counselling for the intensive care unit at Kainuu Central Hospital. The purpose was also to describe what postoperative patients´counselling was as experienced by intensive care unit nurses. The aim was to develop the counselling of postoperative patients. Instructions were written based on the earlier research. For this thesis the material was collected by an open questionnaire which was answered by 11 regular nurses in Kainuu Central Hospital´s intensive care unit. The material was collected in August – September 2007 and analysed by using inductive contents analysis. The results showed that patient counselling by nurses supported the feeling of safety, managing and empowerment. Instructions provide a good basis for postoperative patients´counselling, but they can also be used when counselling other patients or when orientating new employees. Patients´ feeling of safety can be increased by the presence of a nurse, listening and hospital equipment which are in the intensive care unit. The next development target could be to find out how nurses´ action have changed and how patients feel about the counselling they get in the intensive care unit. Also the development and updating of the instructions could be examined further.en
dc.language.isofin
dc.publisherKajaanin ammattikorkeakoulu
dc.rightsAll rights reserved
dc.titlePostoperatiivisen potilaan ohjaus teho-osastollafi
dc.type.ontasotfi=AMK-opinnäytetyö|sv=YH-examensarbete|en=Bachelor's thesis|
dc.identifier.dscollection10024/1971
dc.organizationKajaanin ammattikorkeakoulu
dc.subject.ysatehohoito
dc.subject.ysapotilasneuvonta
dc.contributor.organizationKajaanin ammattikorkeakoulu
dc.subject.keywordPostoperatiivinen potilas
dc.subject.keywordtehohoitotyö
dc.subject.keywordpotilasohjaus
dc.subject.specializationKirurginen hoitotyö
dc.subject.degreeprogramfi=Hoitotyö|sv=Vård|en=Nursing|
dc.subject.disciplineHoitotyön koulutusohjelma


Tiedostot

Thumbnail

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä suppeat kuvailutiedot