| dc.contributor.author | Kontturi, Aino | |
| dc.contributor.author | Kyllönen, Jaana | |
| dc.contributor.author | Kyllönen, Minna | |
| dc.date.accessioned | 2011-02-10T12:14:40Z | |
| dc.date.available | 2011-02-10T12:14:40Z | |
| dc.date.issued | 2007 | |
| dc.identifier.uri | URN:NBN:fi:amk-201101181487 | |
| dc.identifier.uri | http://www.theseus.fi/handle/10024/25455 | |
| dc.description.abstract | Hoitotyössä potilasohjauksen kehittäminen koetaan tärkeäksi kehittämiskohteeksi nykyään. Lyhentyneiden hoitoaikojen
vuoksi hoitohenkilökunnalla on kiinnostusta ja tarvetta kehittää potilasohjausta. Riittävällä ohjauksella
edistetään potilaan sitoutumista hoitoonsa ja tuetaan potilaan selviytymistä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on laatia teho-osastolle ohjeistus sairaanhoitajan toteuttamaan postoperatiivisen
potilaan ohjaukseen. Tarkoituksena on myös kuvata, mitä postoperatiivisen potilaan ohjaus on teho-osaston sairaanhoitajan
kokemana. Tavoitteena on kehittää postoperatiivisen potilaan ohjausta.
Opinnäytetyöprosessi on edennyt teoreettisen viitekehyksen kirjoittamisesta ohjeistuksen laatimiseen. Ohjeistus
laadittiin aikaisemman tutkimustiedon perusteella. Opinnäytetyön aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella
elo-syyskuussa 2007. Kyselylomakkeen kysymykset perustuvat ohjeistukseen. Tiedonantajina toimivat Kainuun
keskussairaalan teho-osaston vakituiset sairaanhoitajat. Kyselyyn vastasi 11 sairaanhoitajaa. Aineisto analysoitiin
induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.
Tuloksista ilmenee, että sairaanhoitajien toteuttama ohjaus muodostuu turvallisuuden tunteen tukemisesta, selviytymisen
tukemisesta ja voimavaralähtöisestä tukemisesta. Potilaan turvallisuuden tunteen kokemista voidaan lisätä
sairaanhoitajan läsnäolon, kuuntelun ja teho-osastolla olevien valvontalaitteiden avulla. Sairaanhoitajien asennoituminen
sedatoidun potilaan ohjaukseen on pääosin myönteistä. Omaiset ovat kannustava tekijä potilaan selviytymisen
tukemisessa. Sairaanhoitajat pitävät ohjauksessa potilaan voimavarojen huomioon ottamista tärkeänä,
koska niillä edesautetaan potilaan toipumista.
Tutkimustiedon perusteella laadittu ohjeistus on hyvä perusta postoperatiivisen potilaan ohjaukseen, mutta sitä
voidaan hyödyntää muidenkin potilaiden ohjauksessa. Ohjeistusta voidaan hyödyntää myös uuden työntekijän
perehdytyksessä. Kehittämiskohteena jatkossa voisi selvittää, kuinka Kainuun keskussairaalan teho-osaston sairaanhoitajien
toiminta potilasohjauksen suhteen on muuttunut ohjeistuksen myötä. Potilaiden kokemuksia tehoosastolla
toteutettavasta potilasohjauksesta voisi myös selvittää.
Opinnäytetyö on vahvistanut asiantuntijuuttamme. Meillä on valmiudet suunnitella ja toteuttaa potilaan tarpeisiin
perustuvaa potilasohjausta. Opinnäytetyön myötä tutkimusosaaminen on vahvistunut ja osaamme soveltaa tutkimuksia
käytännön hoitotyöhön. Näin ollen meillä on valmiudet kehittää näyttöön perustuvaa hoitotyötä. | fi |
| dc.description.abstract | Today in nursing care the development of patient counselling is an important development target. Sufficient
counselling contributes to the patient´s commitment to treatment and supports the patient´s managing.
The purpose of this thesis was to develop instructions on nurse-implemented counselling for the intensive care
unit at Kainuu Central Hospital. The purpose was also to describe what postoperative patients´counselling was
as experienced by intensive care unit nurses. The aim was to develop the counselling of postoperative patients.
Instructions were written based on the earlier research. For this thesis the material was collected by an open
questionnaire which was answered by 11 regular nurses in Kainuu Central Hospital´s intensive care unit. The
material was collected in August – September 2007 and analysed by using inductive contents analysis.
The results showed that patient counselling by nurses supported the feeling of safety, managing and empowerment.
Instructions provide a good basis for postoperative patients´counselling, but they can also be used when
counselling other patients or when orientating new employees.
Patients´ feeling of safety can be increased by the presence of a nurse, listening and hospital equipment which
are in the intensive care unit. The next development target could be to find out how nurses´ action have changed
and how patients feel about the counselling they get in the intensive care unit. Also the development and updating
of the instructions could be examined further. | en |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.publisher | Kajaanin ammattikorkeakoulu | |
| dc.rights | All rights reserved | |
| dc.title | Postoperatiivisen potilaan ohjaus teho-osastolla | fi |
| dc.type.ontasot | fi=AMK-opinnäytetyö|sv=YH-examensarbete|en=Bachelor's thesis| | |
| dc.identifier.dscollection | 10024/1971 | |
| dc.organization | Kajaanin ammattikorkeakoulu | |
| dc.subject.ysa | tehohoito | |
| dc.subject.ysa | potilasneuvonta | |
| dc.contributor.organization | Kajaanin ammattikorkeakoulu | |
| dc.subject.keyword | Postoperatiivinen potilas | |
| dc.subject.keyword | tehohoitotyö | |
| dc.subject.keyword | potilasohjaus | |
| dc.subject.specialization | Kirurginen hoitotyö | |
| dc.subject.degreeprogram | fi=Hoitotyö|sv=Vård|en=Nursing| | |
| dc.subject.discipline | Hoitotyön koulutusohjelma | |