Kiintiöpakolaisten kokemuksia suomalaisesta terveydenhuollosta

Abstract

Joka vuosi kiintiöpakolaisia saapuu Suomeen. Kiintiöpakolaiset valitaan henkilöistä, joille YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman. Suomessa heille myönnetään pakolaisasema viisumi (A3), ja heidät sijoitetaan suoraan vastaanottavaan kuntaan. Pakolaisia on tähän mennessä sijoitettu yli 140 kuntaan ympäri Suomea. Suurimmat pakolaisryhmät saapuneet ovat Somaliasta, entisen Jugoslavian alueelta, Iranista, Irakista ja Vietnamista. Suomen pakolaiskiintiö vuonna 2005 oli 750. Yksi kiintiöpakolaisia ottaneista kunnasta Kainuun alueella on Vuolijoki. Ensimmäiset kiintiöpakolaiset asettuivat kuntaan maaliskuussa vuonna 1999. Opinnäytetyön keskeiset käsitteet ovat kiintiöpakolaiset ja terveydenhuolto. Opinnäytetyön tarkoitus on kuvata kiintiöpakolaisten kokemuksia suomalaisista terveydenhuollosta. Tavoitteena on kehittää ja parantaa kiintiöpakolaisten terveydenhuollon palveluja, tuottamalla tietoja heidän kokemuksistaan suomalaisesta terveydenhuollosta. Tutkimus tehtävä selittää millaisia kokemuksia kiintiöpakolaisilla on suomalaisesta terveydenhuollosta. Opinnäytetyöni tutkimus oli laadullinen eli kvalitatiivinen. Aineiston analysoin sisällönanalyysillä. Tutkimus menetelmänä käytin avointa haastattelua. Haastattelin kolme eri perheettä entinen Jugoslavian alueelta, Iranista ja Sudanista. Tässä tutkimuksessani kiintiöpakolaisten kokemukset suomalaisesta terveydenhuollosta kuvataan arkielämän erilaisissa elämäntilanteissa. Terveydenhuollon palvelut tukevat kotoutumista ja siten lisäävät heidän turvallisuuden tunnettaan. Kielitaito ja kulttuuri vaikuttavat viihtymiseen uudessa maassa. Kaikkein tärkein asia terveydenhuollon kehittämisestä on terveydenhenkilökunnan koulutus, ammattitaito ja pätevyys, sekä englannin kielen osaaminen. Heidän ammatillisen koulutustason noustessa kasvoi myös myönteisyys pakolaisten oman kulttuurin ja identiteetin tukemisen.

U Finsku svake godine dođu izbjeglice u kvoti (kiintiöpakolaiset). Izbjeglice u kvoti su osobe koje su izabrane, koje imaju status izbjeglice. Status izbjeglice daje UNHCR, YK:n služba koja je ovlaštena za stvari izbjeglištva. Njima se u Finskoj odobrava viza (A3) te ih se izravno smješta u općinu koja ih prihvaća. Do sada je izbjeglica u kvoti smješteno u preko 140 općina diljem Finske. Najveće grupe izbjeglica su stigle iz Somalije, sa područja bivše Jugoslavije, iz Irana , Iraka te Vijetnama. Broj izbjeglica u kvoti, u Finskoj 2005 godine je iznosio 750. Jedna od općina koja je prihvatila izbjeglice u kvoti je Vuolijoki. Prve takve izbjeglice su na područje Vuolijoške općine stigle u ožujku 1999. godine. Glavni pojmovi koje sam obrađivala u završnom radu su izbjeglice u kvoti i njihova zdravstvena zaštita. Svrha završnog rada mi je bila prikazati iskustva doseljenika u kvoti u finskom zdravstvu. Cilj mi je bio poboljšanje i razvijanje zdravstvenih usluga izbjeglica u kvoti, iznošenjem njihovih iskustva u finskom zdravsrvu. Zadatak istraživanja je bio objasniti, kakva su njihova iskustava u zdravstvenoj zaštiti u Finskoj. Analizu završnog rada sam radila pomoću kvalitativne metode, unutrašnjom analizom. Kao istraživačku metodu sam koristila otvoreni intervju. Intervjuirala sam tri različite obitelji, jednu sa područja bivše Jugoslavije, jednu iz Irana, te jednu obitelj iz Sudana. U ovom mom istraživanju, iskustva izbjeglica u kvoti u finskom zdravstvu prikazana su u svakodnevnom životu u različitim životnin situacijama. Kao potpora izbjeglicama u zdravstvenoj zaštiti, u vrijeme udomljavanja pridonosi i osjećaj sigurnosti u toj istoj zaštiti. Njihova im kultura i tradicija, kao i znanje finskog jezika omogućavaju opstanak i osjećaj zadovoljstva u novoj zemlji. Najvažnija stvar u poboljšanju zdravstvene zaštite je školovanje zdravstvenih djelatnika, njihova stručnost i kvalifikacija te znanje engleskog jezika. Stručnost zdravstvenog osoblja se očituje i u prihvaćanju kulture i identiteta izbjeglica.