"Elämä joka suuntaan solmussa" : Vankilataustaisten parissa työskentelevien sekä vangin odotuksia Lahteen suunnitellusta vankien vapauttamisyksikkötoiminnasta

Abstract

Tämä tutkimus antaa tietoa vankien vapauttamisyksikkötoiminnan kehittämiseksi. Tutkimuksessa tuodaan esiin vankilataustaisten parissa työskentelevien sekä vangin odotuksia Lahteen suunnitellusta vankien vapauttamisyksikkötoiminnasta. Lisäksi pyritään kartoittamaan, millaisesta verkostoyhteistyöstä voisi olla hyötyä vapauttamisyksikkötoiminnan toteuttamisessa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu sosiaalipedagogisesta työotteesta, vapautuvien vankien osallisuuden haasteista sekä tuen ja kontrollin suhteesta rikosseuraamusalan työssä.

Työn toimeksiantaja on Lahden yhdyskuntaseuraamustoimisto. Tutkimus on laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöteemahaastatteluin haastattelemalla kuutta eri toimijaa, joiden näkökulmat liittyivät joko vankien tai vankilataustaisten parissa tehtävään työhön. Aineisto kerättiin loppusyksystä 2010.

Tutkimuksen mukaan tarve vapauttamisyksikkötoiminnalle on suuri. Käytännön toteuttaminen voi olla haasteellista, mutta toisaalta haasteita ei pidetä toiminnan kokeilemisen esteenä. Haastateltavien mukaan sekä käytännön työn että valvonnan järjestämisen kannalta yksikön tulisi olla pienehkö, ja siellä työskentelevän henkilökunnan tulisi olla koulutukseltaan laajapohjaista. Yhteiskuntaan integroitumisen kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että vapauttamisyksikkö sijaitsisi lähellä palveluita ja että yksikössä toteutettava asiakastyö perustuisi vankien itseohjautuvuuteen sekä yksilölliseen palvelusuunnitelmaan. Mahdollisten rikkeiden sanktiointia pidettiin monisyisenä kysymyksenä, mutta jonkinasteisen rangaistusjärjestelmän olemassaoloa pidettiin kuitenkin tärkeänä. Haastateltujen mukaan verkostoyhteistyön hyödyntäminen voisi olla avartavaa sekä vapauttamisyksikön työntekijöiden, eri sidosryhmien että asiakkaiden kannalta.

The objective of this research is to give some guidelines to develop a so called halfway house system in Finland. We have analysed different opinions of various stakeholders around Lahti area to collect information on establishing a halfway house in the town of Lahti and the range of networking possibilities for cooperation in this field. Theoretical basis is sociopedagogic, especially seen from the angle of integration of prisoners to be released into the society and the relationship between support and monitoring in criminal pursuits.

The mandat for this qualifying study was given by Lahti criminal pursuits agency. Material for the research was collected in year 2010 by means of personal thematic interviews of six different actors of the field concerned.

Main conclusions of the study are the following: There is a huge need for a so called halfway house system in this country. These houses should be quite small and the workers of these houses should be properly and widely skilled and educated for their work. They should be located near servicies and facilities of cities to enable the reintegration to the society. The work should be based on self orientation of the prisoners guided by an individual reintegration plan. Sanctions of possible misuses of liberty is a rather complicated issue but some kind a punishment framework is necessary. Cooperation between different stakeholders could help workers and their clients.