Potilasturvallisuus sairaalanulkopuolisessa ensihoidossa : sairaankuljettajien näkemyksiä
Peltomaa, Tero; Riihimäki, Lauri; Salminen, Petri (2010)
Peltomaa, Tero
Riihimäki, Lauri
Salminen, Petri
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102162383
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102162383
Tiivistelmä
Turvallisen potilashoidon toteutumiseen terveydenhuollon kaikilla tasoilla on viime vuosina kohdistettu runsaasti yleistä yhteiskunnallista huomiota sekä tutkimusta niin Suomessa kuin rajojemme ulkopuolella. Sairaalan ulkopuolella toteutuvaan ensihoitoon kohdistuvaa potilasturvallisuustutkimusta on kuitenkin ollut saatavilla niukasti. Äkillisesti sairastuneen potilaan hoidon kannalta potilasturvallisuuden korkea taso hoitoketjun alkupäässä on ratkaisevaa koko hoitoprosessin kannalta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää potilasturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa työskentelevien sairaankuljettajien näkökulmasta. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta potilasturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa ja edistää potilasturvallisuutta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin focus group – haastattelua. Haastattelu kysymykset laadittiin Suomen potilasturvallisuusstrategian (STM 2009) pohjalta. Focus group - haastattelut suoritettiin kahden aluepelastuslaitoksen henkilökunnalle (n=15). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Haastateltavat kuvasivat useita sairaalanulkopuolisen ensihoidon potilasturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Potilasturvallisuuteen vaikuttavat tekijät liittyivät hoitotyön turvallisuuteen yleensä, laiteturvallisuuteen, lääketurvallisuuteen ja turvallisuuteen hälytysajossa.
Hoitotyön yleiseen turvallisuuteen kuului systemaattinen toimintatapa, johtaminen sekä henkilökunnan arvot ja asenteet. Näitä kuvastivat porrastettuun vasteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, työntekijän kokemus sekä koulutuksen vaikutus ammatilliseen osaamiseen. Myös ohjeet, kirjaaminen, raportointi ja kommunikaatio mainittiin. Johtamiseen liittyivät riittävä ohjeistus, valvonta ja lupakäytännöt sekä esimiehen rooli ja vastuu. Laiteturvallisuus sisälsi laitteiden hallinnan ja toimivuuden sekä huollot ja tarkastukset. Lääketurvallisuuteen liittyivät lupakäytännöt, koulutus, lääkehoitotaitojen ylläpitäminen sekä testaus. Haastatteluissa nousi erityisesti esille turvallisuus hälytysajossa, erityisesti riskitietoisen ajamisen merkitys sekä ajokoulutuksen ja ajoharjoittelun puutteellisuus.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää potilasturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa työskentelevien sairaankuljettajien näkökulmasta. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta potilasturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa ja edistää potilasturvallisuutta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin focus group – haastattelua. Haastattelu kysymykset laadittiin Suomen potilasturvallisuusstrategian (STM 2009) pohjalta. Focus group - haastattelut suoritettiin kahden aluepelastuslaitoksen henkilökunnalle (n=15). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Haastateltavat kuvasivat useita sairaalanulkopuolisen ensihoidon potilasturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Potilasturvallisuuteen vaikuttavat tekijät liittyivät hoitotyön turvallisuuteen yleensä, laiteturvallisuuteen, lääketurvallisuuteen ja turvallisuuteen hälytysajossa.
Hoitotyön yleiseen turvallisuuteen kuului systemaattinen toimintatapa, johtaminen sekä henkilökunnan arvot ja asenteet. Näitä kuvastivat porrastettuun vasteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, työntekijän kokemus sekä koulutuksen vaikutus ammatilliseen osaamiseen. Myös ohjeet, kirjaaminen, raportointi ja kommunikaatio mainittiin. Johtamiseen liittyivät riittävä ohjeistus, valvonta ja lupakäytännöt sekä esimiehen rooli ja vastuu. Laiteturvallisuus sisälsi laitteiden hallinnan ja toimivuuden sekä huollot ja tarkastukset. Lääketurvallisuuteen liittyivät lupakäytännöt, koulutus, lääkehoitotaitojen ylläpitäminen sekä testaus. Haastatteluissa nousi erityisesti esille turvallisuus hälytysajossa, erityisesti riskitietoisen ajamisen merkitys sekä ajokoulutuksen ja ajoharjoittelun puutteellisuus.