Sairaanhoitajien kokemuksia motivoivan haastattelun käytöstä työmenetelmänä: Integroiva kirjallisuuskatsaus
Yrjas, Laura (2019)
Yrjas, Laura
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101619996
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101619996
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla sairaanhoitajien kokemuksia motivoivan haastattelun käytöstä työmenetelmänä: mitä motivoiva haastattelu sairaanhoitajien mielestä on, miten he sitä ovat käyttäneet, ja miten he sen käyttämisen kokivat. Opinnäytetyö toteutettiin itsenäisenä integroivana kirjallisuuskatsauksena, johon kerättiin alkuperäistutkimuksista tehtyjä artikkeleita eri hoitotyöhön liittyvistä sähköisistä tietokannoista. Työn tietoperustana sovellettiin alan tieteellistä kirjallisuutta, sekä luotettaviksi arvioituja tieteellisiä julkaisuja ja artikkeleita.
Opinnäytetyön päätuloksina todettiin, että sairaanhoitajilla oli sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia motivoivan haastattelun käyttämisestä. Positiiviset kokemukset liittyivät siihen, että menetelmä oli koettu antoisana sekä käyttökelpoisena, ja että se oli tuonut onnistumisen kokemuksia niin asiakkaille kuin hoitajalle. Negatiiviset kokemukset liittyvät sairaanhoitajan pelkoihin omasta osaamattomuudesta, ajanpuutteeseen, sairaanhoitajien haluttomuuteen käyttää menetelmää, sekä käyttämistä estäviin ongelmiin organisaatiossa ja työpaikassa.
Tulosten perusteella motivoiva haastattelu on sairaanhoitajan mielenkiinnon ja toimintaympäristön salliessa käytännöllinen työkalu, jonka avulla on mahdollista tukea potilasta elämäntapamuutoksen tekemisessä. Motivoivan haastattelun laajempi käyttöönotto ja kehittäminen terveydenhuollon palveluiden työmenetelmänä vaatisi esimerkiksi ilmapiirin muuttumista palvelukeskeisestä asiakaskeskeiseksi, hoitohenkilöstön mielenkiintoa, sekä muutoksia organisaatioiden vakiintuneissa työtavoissa.
Opinnäytetyön päätuloksina todettiin, että sairaanhoitajilla oli sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia motivoivan haastattelun käyttämisestä. Positiiviset kokemukset liittyivät siihen, että menetelmä oli koettu antoisana sekä käyttökelpoisena, ja että se oli tuonut onnistumisen kokemuksia niin asiakkaille kuin hoitajalle. Negatiiviset kokemukset liittyvät sairaanhoitajan pelkoihin omasta osaamattomuudesta, ajanpuutteeseen, sairaanhoitajien haluttomuuteen käyttää menetelmää, sekä käyttämistä estäviin ongelmiin organisaatiossa ja työpaikassa.
Tulosten perusteella motivoiva haastattelu on sairaanhoitajan mielenkiinnon ja toimintaympäristön salliessa käytännöllinen työkalu, jonka avulla on mahdollista tukea potilasta elämäntapamuutoksen tekemisessä. Motivoivan haastattelun laajempi käyttöönotto ja kehittäminen terveydenhuollon palveluiden työmenetelmänä vaatisi esimerkiksi ilmapiirin muuttumista palvelukeskeisestä asiakaskeskeiseksi, hoitohenkilöstön mielenkiintoa, sekä muutoksia organisaatioiden vakiintuneissa työtavoissa.